Moni liittää mielikuvan ahdingossa olevista vesistöistä merissä kelluviin roskalauttoihin tai levän valtaamiin alueisiin. Kuitenkin merissä tapahtuu ihmisen toiminnan vuoksi myös paljaalla silmällä huomaamattomia muutoksia, jotka vaikuttavat radikaalisti niiden elinkelpoisuuteen eri lajien kannalta.
Esimerkiksi fossiiliset polttoaineet vapauttavat ilmakehään hiilidioksidia, joka tekee merivedestä tavallista happamampaa. Simpukat taas eivät pysty rakentamaan kuoriaan happamassa vedessä.
Helsingin yliopiston MONICOAST (MONItoring of COASTal habitats) -tutkimushankkeessa mitataan siksi yhtenä muuttujana Itämeren pH-arvoa.
Mittauspoijujen tuloksista voi seurata, miten lämpötila, suolaisuus, happipitoisuus, happamuus ja sameus vaihtelevat päivä päivältä rannikonläheisissä vesissämme.
Kyseessä on lahjoitusvaroin toimiva hanke, jossa seurataan rannikkoalueiden pitkäaikaismuutosten vaikutuksia niiden monimuotoisuuteen. Mittauspoijut sijaitsevat Hankoniemellä Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustalla.
Tärkeä Itämeri on konkreettinen lahjoituskohde
Monicoast-hanke sai vastikään Emmaus Helsinki ry:ltä 1500 euron lahjoituksen.
Emmaus Helsinki on osa vuonna 1949 perustettua kansainvälistä Emmaus-solidaarisuusliikettä, joka on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Liike tekee työtä heikossa asemassa olevien ihmisten hyväksi.
Emmaus Helsinki perustettiin vuonna 1966. Sille tärkeitä asioita ovat myös ympäristöarvot ja ylikulutuksen vastustaminen.
Yhdistyksellä on Helsingissä kaksi kirpputoria, yksi Vallilassa ja toinen Lauttasaaressa. Lahjoitusvarat kerättiin kirpputorien myyntituotoista maailman vesipäivänä maaliskuussa.
Kestävä kehitys, ympäristön tila ja sosioekonomiset tekijät liittyvät kaikki yhteen, toteaa Emmaus Helsingin hallituksen jäsen Pauline Stenberg. Ilmastonmuutos vaikuttaa planeetan elinkelpoisuuteen joka puolella.
– Itämeri on kaikille täällä elinehto. Tuntuu tärkeältä, että oma ja ainut meremme pelastuu. Monicoast tuntui tärkeältä hankkeelta myös siksi, että se on riippuvainen lahjoituksista, ja lisäksi se on mitä konkreettisin lahjoituskohde, Stenberg sanoo.
Maailman vesipäivää ja lahjoitusvarojen keräämistä varten kirpputorit saivat yliopistolta esitteitä, joissa jaettiin kiinnostuneille tietoa Monicoast-hankkeesta. Stenbergin mukaan asiakkaat ottivat keräyksen hyvin – ja tottuneesti – vastaan. Emmaus lahjoittaa vuodessa ison osan kirpputorien myyntituotoista eri kohteisiin.
– On varmasti mukava tietää tavaraa ostaessa, mihin kohteeseen rahat konkreettisesti menevät, ja usein sitä meiltä kysytäänkin. Lisäksi Itämeren puhtaus on monelle asiakkaistamme tärkeä asia.
Stenberg on hallitusvastuunsa ohella mukana järjestössä vapaaehtoisena. Hänet voi tavata myyntivuorossa järjestön kirpputorin kassalla.
Hän tutustui Emmaukseen muutama vuosi Emmaus Helsingin perustamisen jälkeen, kun hän osallistui kesällä 1969 Emmauksen kansainväliselle työleirille. Solidaarisuustyö puhutteli Stenbergiä.
Työuransa hän teki tutkimusmaailmassa. Nykyisin eläkkeellä oleva Stenberg on Helsingin yliopiston metsäinventoinnin emeritaprofessori.
On tärkeätä tutkia luontoa, jotta tiedetään, mitä sen hyvinvoinnin eteen voidaan tehdä, Stenberg sanoo.
– Kun olen työurani tehnyt tutkimuksen parissa, arvostan ja pidän sitä tärkeänä.