Juhani Taponen toivoo tapaamista Viikissä joko eläinsairaalassa tai eläinlääketieteellisen tiedekunnan talossa. Hän kun ei tunne Viikin kampusta kovin hyvin.
Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että kotieläinten lisääntymistieteen uusi professori olisi uusi yliopistolla. Päinvastoin, Taponen on ollut töissä tiedekunnassa ja sitä edeltäneessä Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa vuodesta 1993. Ensimmäiset pari vuotta hänen asemapaikkansa oli Hautjärvellä, mutta vuodesta 1996 hän on tehnyt työtään tuotantoeläinsairaalassa Saaren tilalla Mäntsälässä.
Työnkuva on pysynyt pitkälti samana: alusta saakka Taposta ovat kiinnostaneet märehtijöiden lisääntymiseen liittyvät kysymykset.
— Niissä yhdistyvät tutkimus ja käytännön työ hyvin konkreettisella tavalla, Taponen kertoo.
Tutkijana häntä kiinnostaa konkretia, ja sitä tuotantoeläinten lisääntymisessä riittää.
Vaikka lehmä kantaa luonnostaan vain yhden vasikan kerrallaan, nykyään parhaista lypsäjistä halutaan saada enemmän jälkeläisiä. Tämä on mahdollista alkiohuuhtelulla, jossa hedelmöitetään useita valiolypsäjän munasoluja kerralla, huuhdellaan ne ulos lehmän kohdusta seitsemän päivän kuluttua ja siirretään vastaanottajaeläimiin.
Jo tässä on vaikka kuinka monta kysymystä, Taponen selittää. Miten hedelmöitys onnistuu parhaiten? Mikä merkitys on sillä, käytetäänkö hedelmöityksessä vain lehmävasikoita tuottavaa X-spermaa? Kuinka usein toimenpide voidaan toistaa?
Taposen mukaan lisääntymisestä ei voi koskaan ymmärtää kaikkea. Siksi se on jaksanut kiehtoa häntä aina kesästä 1985, jolloin hän oli ensimmäisestä kertaa seminologina eli keinosiementäjänä.
— Opiskelijoiden kanssa pitää lähteä ihan käden taidoista – siitä, miten munasarjoja tunnustellaan peräsuolen kautta. Ja lopulta päädytään geenien tasolle.
Lähes kaikki, mitä tuotantoeläimistä saamme – liha, maitotuotteet, kananmunat – liittyy lisääntymiseen.
Lisääntymisen merkitys kotieläintaloudessa näkyy jo oppiainejaossa. Tuotantoeläinlääketieteen osastolla on kolme oppiainetta: kotieläinten terveyden- ja sairaanhoito, eläinten pito ja hyvinvointi sekä kolmantena lisääntyminen.
Miksi lisääntyminen on niin tärkeää?
— Lähes kaikki, mitä tuotantoeläimistä saamme – liha, maitotuotteet, kananmunat – liittyy lisääntymiseen. Villa taitaa olla melkein ainoa poikkeus, Taponen sanoo.
— Käytännössä tuotantoeläin on aina lisääntyvä eläin.