Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on suolistossaan selkeitä mikrobiston muutoksia
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suoliston ja suun mikrobit voisivat tarjota uusia näkemyksiä Parkinsonin taudin syntyyn liittyen, etenkin kun niiden on jo pidempään arveltu vaikuttavan tautiprosessiin.

Ihmiskehon mikrobiasukkaat on viime aikoina yhdistetty moniin terveysongelmiin, neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, mukaan lukien. 

Velma Aho selvitti väitöskirjatyössään Parkinsonin taudin ja ihmisen suun, nenän ja suoliston mikrobien mahdollisia yhteyksiä sekä tarkasteli niiden määrien vertailuun käytettäviä työkaluja. Ahon tutkimustulokset tukevat havaintoa siitä, että Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on suolistossaan vähemmän Prevotellaceae-heimon bakteereja kuin verrokeilla. 

– Koska tämä eroavuus on havaittu myös muiden tutkimusryhmien julkaisuissa, se on nousemassa yhdeksi keskeisistä Parkinsonin tautiin liittyvistä mikrobiston muutoksista, sanoo Aho. 

Prevotellaceae-heimon bakteerien on aiemmin todettu olevan yleisempiä ihmisillä, joiden ruokavalio on kasvispainotteinen, mutta kaiken kaikkiaan niiden merkitys suoliston ja terveyden kannalta on vielä epäselvä.

Ahon tutkimuslöydösten perusteella Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ja verrokkien suoliston ja suun bakteeriyhteisöt poikkeavat toisistaan; ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero bakteeriyhteisöjen koostumuksessa sekä useiden bakteerien määrissä. Suolistobakteeriyhteisöjen väliset erot voitiin havaita myös seurantanäytteissä, jotka oli kerätty samoilta koehenkilöiltä kaksi vuotta ensimmäisen näytteenoton jälkeen. 

Lisäksi Aho havaitsi eroja suolistomikrobistossa, kun potilaat luokiteltiin sen mukaan, oliko heillä ärtyvän suolen oireyhtymää muistuttavia oireita vai ei. Tässäkin vertailussa Prevotellaceae-heimon bakteerien määrä nousi esiin erottavana tekijänä. Sen sijaan nenän bakteerien osalta Ahon tutkimuksessa ei löytynyt eroja potilaiden ja verrokkien väliltä.

Tutkija päätyi samaan tulokseen monella eri työkalulla

Tyypillinen kysymys ihmisen mikrobistoa tutkittaessa on, minkä mikrobien määrät eroavat vertailtavien ryhmien, esimerkiksi potilaiden ja verrokkihenkilöiden välillä. Aho tarkasteli näytteitä yhteensä 76 Parkinsonin tautia sairastavalta potilaalta sekä 76 verrokilta, joilla ei esiinny parkinsonismia. 

Aho vertaili ryhmien välillä poikkeavia suolistobakteereja yhteensä kuudella eri työkalulla. Eroavaisuuksistaan huolimatta kaikki Ahon testaamat työkalut tukivat havaintoa siitä, että Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on suolistossaan vähemmän Prevotellaceae-heimon bakteereja kuin verrokeilla. 

– Mitä tulee bakteerien määrien vertailuihin, suolistomikrobiston analyysit kuudella eri työkalulla korostivat eroja niiden antamien merkitsevästi eroavien bakteerien listoissa. Olisi tarpeen tehdä laajempia menetelmävertailuja, jotta tutkijoiden olisi helpompi valita, mitä työkalua käyttää, toteaa Aho. 

Väitös

FM Velma T. E. Aho väittelee 29.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Differential abundance analyses of human microbiota in Parkinson’s disease". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Infokeskus Korona, auditorio 2 (sali 235), Viikinkaari 11. Vastaväittäjänä on associate professor Paul Wilmes, University of Luxembourg, ja kustoksena on professori Ville Mustonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.