Palkoviljat viljelykierrossa vähentävät niiden jälkeen viljeltävän kasvin typpilannoitetarvetta. Palkoviljoilla on erityinen merkitys luonnonvaraisessa tuotannossa, missä väkilannoitteiden käyttö on kielletty.
Koivusen väitöskirjakokeissa selvitettiin, miten paljon kotimaista hernettä ja härkäpapua voidaan käyttää munivien kanojen ja broilerien rehuissa ilman, että tuotantotulokset heikkenevät vilja-soijarouheruokintaan verrattuna. Väitöstutkimuksessa selvisi, että herneiden energia-arvot ovat hyvät ja niiden aminohapot sulavat hyvin. Hernettä voidaan käyttää ainakin 300 grammaa kiloa kohden munivien kanojen rehuissa ja vähintään 450 grammaa kiloa kohden broilerien rehuissa. Tutkittu entsyymiyhdistelmä paransi vehnän ravintoarvoa dieetissä, mikä näkyi broilerien parempina tuotantotuloksina.
Kontu –härkäpavun käyttöä rajoitettava
Kontu -niminen härkäpapulajike sisältää haitta-aineiksi lueteltavia tanniineja, visiinia ja konvisiinia. Konnun käyttömäärä on tutkijan mukaan rajoitettava 50 grammaan kiloa kohden munivien kanojen rehuissa ja 160 grammaan kiloa kohden broilerien rehuissa. Suuremmat härkäpapupitoisuudet dieetissä voivat pienentää munanpainoa, munantuotantoa, lisätä munivien kanojen kuolleisuutta ja heikentää broilerien kasvua.
Soijarouhe on eniten käytetty valkuaisrehu siipikarjan ruokinnassa. Soija on kuitenkin tuotava Eurooppaan muualta, pääosin Latinalaisesta Amerikasta. Suomessa palkokasvien kuten herneen, härkäpavun ja lupiinin viljelyyn soveltuvaa peltopinta-alaa on paljon.
Palkoviljojen käytön taloudellisuuteen rehuissa vaikuttaa palkoviljojen, viljan ja soijarouheen hinnat.
Erja Koivusen väitöskirjan ”Home-Grown Grain Legumes in Poultry Diets” tavoitteena oli lisätä tietoutta kotimaisten palkoviljojen rehuarvosta ja käytöstä siipikarjanrehuna. Väitöskirjakokeissa määritettiin hernelajikkeiden (Karita ja Sohvi), härkäpapulajikkeiden (Kontu ja Ukko) ja sinilupiinilajikkeen (Lupinus angustifolius) (Pershatsvet) sekä härkäpapudieettien näennäinen muuntokelpoinen energia ja ravintoaineiden näennäinen ohutsuolisulavuus broilereilla.
MMM, agronomi Erja Koivunen väittelee 12.2.2016 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Home-grown grain legumes in poultry diets" (Kotimaiset palkoviljat siipikarjan ruokinnassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Viikin kampus, Luentosali B5 (B-talo), Latokartanonkaari 7, Helsinki.
Vastaväittäjänä on tohtori Sanna Steenfeldt Aarhusin yliopistosta Tanskasta ja kustoksena professori Aila Vanhatalo.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.