Ennen kuin suomalaisissa kodeissa ihailtiin joulutähtiä ja hyasintteja, joulun tunnelmaa loivat mausteet. Syy on yksinkertainen: savupirttien talvinen hämäryys ei juuri tarjonnut kasveille menestymisen mahdollisuuksia. Mausteet sen sijaan ovat kulkeneet kaukaisilta mailta matkalaisten kyydissä pohjoiseen jopa tuhansia vuosia.
Pohjoismaisen joulun kestosuosikin, piparkakun, esivanhemmista löytyy välimerellinen hunajakakku. Kuiva ja makea eväs toimi säilyvänä energiavarastona pitkilläkin retkillä. Mausteet paransivat leivonnaisten säilyvyyttä varsinkin siinä vaiheessa, kun reseptiin alettiin lisätä härskiintymiselle altista rasvaa.
Mausteiden tehoaineina olevien eteeristen öljyjen on myös todettu auttavan taistelussa taudinaiheuttajia vastaan.
– Jouluisista mausteista esimerkiksi kanelilla, inkiväärillä ja neilikalla on antibakteerisia ominaisuuksia, sanoo yliopistonlehtori Yvonne Holm Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.
Ominaisuus on erityisen tärkeä nyt, kun antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrän lisääntyy ja täysin uusia antibioottimolekyylejä on yhä vaikeampi löytää.
– Tutkimusten mukaan eteeriset öljyt ja antibiootit toimivat yhdessä tehokkaammin kuin antibiootit yksikseen. Soluviljelmiä tutkittaessa on havaittu, että eteeriset öljyt estävät soluja pumppaamasta sisällään olevia antibioottimolekyylejä ulos, jolloin niiden vaikutus vahvistuu. Joidenkin eteeristen öljyjen on myös todettu häiritsevän bakteerien solukalvon toimintaa, Holm sanoo.
Kemia tarjoaa selityksen myös ruotsinkieliselle sanonnalle, jonka mukaan piparkakut tekevät syöjänsä kiltiksi.
Kemia tarjoaa selityksen myös ruotsinkieliselle sanonnalle, jonka mukaan piparkakut tekevät syöjänsä kiltiksi.
– Piparkakuissa olevat mausteet vähentävät vatsavaivoja ja edistävät ruoansulatusta. Kun maha ei ole kipeä, on helpompaa olla mukava, Yvonne Holm naurahtaa.
Hyasintti peitti hajut
Hyasintti on Suomen vanhin joulukukka. Sen teki tunnetuksi vuonna 1879 eräs helsinkiläinen kukkakauppias, joka keksi laittaa kukkia esille näyteikkunaan.
Perinteiset joulukukat, kuten hyasintti, tulppaani ja amaryllikseksi sanottu jaloritarinkukka ovat sipulikasveja. Niitä oli ennen vanhaan helppo hyötää eli saada kukkimaan haluttuun aikaan. Sipulit tarvitsevat noin kymmenen viikkoa viileässä ja pimeässä. Lämpimään siirron jälkeen kukinta alkaa muutamassa viikossa.
Sen lisäksi että hyasinttien kasvattaminen oli helppoa, sen voimakas tuoksu peitti jouluna kaikenlaiset hajut. Ennen kodit eivät olleet yhtä puhtaita kuin nykyisin.
– Silloinen hajumaailma voisi meikäläisistä olla pökerryttävä, sanoo Kasvitieteellisen puutarhan puutarhuri Mikael Lindholm.
Kuori muuntuu kanelitangoksi
Suomalaisille joululeivonnaisille ovat tyypillisiä kaukomailta tuodut, voimakastuoksuiset mausteet, kuten kaneli. Sillä maustetaan piparkakut ja glögi, ja sitä ripotellaan aattoaamun riisipuuron päälle.
Kaneli on vanhimpia tunnettuja mauste- ja lääkekasveja. Varhaisimmat kirjalliset kuvaukset löytyvät Kiinasta 2 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tuolloin kanelia käytettiin kuumeen, ripulin ja kuukautisvaivojen hoitoon.
Läpi keskiajan kanelin alkuperä oli mysteeri – tarinoiden mukaan sitä naarattiin verkoilla Niili-joesta. Nykypäivänä kaneliviljelmät takaavat sadon, ja tieto alkuperästä on saavuttanut ihmettelijät: kanelitanko on kuivatettu viipale kanelipuun kuorta.
Kanelia käytettiin kuumeen, ripulin ja kuukautisvaivojen hoitoon.
Miedolta maistuvaa aitokanelia ei kaupan maustehyllyssä juuri näe, sillä sen paikan on vienyt vahvemmalta maistuva kassiakaneli. Kassiakanelissa on kaneliaromin taustalla olevaa kumariini-yhdistettä huomattavasti enemmän kuin aitokanelissa.
Kumariinin ylenpalttista ja jatkuvaa käyttöä tulisi terveysviranomaisten mukaan välttää, mutta esimerkiksi elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan parin jouluisen viikon aikana kanelia voi tupsautella ruokiin ja juomiin huoletta.
Joulutähti on pyhän yön kukka
Legendan mukaan joulutähti syntyi enkelin ilmestyessä joulumessuun matkalla olleelle tytölle. Enkeli kehotti tyttöä poimimaan juolavehnän varsia, jotka sitten muuttuivat seimen äärellä punaisiksi joulutähdiksi. Tosin jo ennen kristinuskoa joulutähteä kerrotaan viljellyn lahjaksi jumalille ja atsteekkikuningas Montezumalle.
Atlantin toisella puolella joulutähti onkin vielä merkittävämpi kuin meillä. Yhdysvalloissa juhlitaan 12. joulukuuta joulutähden päivää, joka on paikoin iso karnevaali.
Joulutähti ympäröi vaatimattomat kukkapompulansa kirkkaan- tai vaaleanpunaisilla, valkoisilla, persikanvärisillä, oransseilla tai kirjavilla ylälehdillä. Lehden vaurioituessa haavakohdasta purkautuu valkoista, pahanmakuista maitiaisnestettä, jonka tehtävänä on torjua kasvia syöviä tuholaisia.
– Joulutähden myrkyllisyyttä on liioiteltu melkoisesti. Nykykäsityksen mukaan maitiaisneste on lähinnä ärsyttävää. Ei kasvia toki syötäväksi ole tarkoitettu, Lindholm sanoo.
Joulutähden myrkyllisyyttä on liioiteltu melkoisesti. Nykykäsityksen mukaan maitiaisneste on lähinnä ärsyttävää.
Joulutähdet ovat jo 1960-luvulta lähtien tarjonneet suomalaisille kukkaviljelijöille mahdollisuuden jatkaa tuotantokautta kevät- ja kesäsesongin ulkopuolelle. Vuonna 2016 Suomessa viljeltiin lähes kaksi miljoonaa joulutähteä.
– Puutarhamyymälät tuottavat voittonsa pääosin kesäkaudella. Kesäsesongin päätyttyä ja kasvihuoneiden tyhjennyttyä kesäkukista ne täytetään joulun ajan kasveilla, kertoo Lindholm, joka on aiemmin työskennellyt puutarhamyymälässä.
Joulusuklaan vanilja pölytetään käsin
Mitä olisikaan joulu ilman suklaata? Suklaakonvehdit ovat erottamaton osa suomalaista joulua ja vanilja lähes yhtä erottamaton osa suklaata.
Aitovanilja on orkidea, josta käytetään kukan siemenkota. Siemenet ovat niitä mustia pisteitä, joita erottuu esimerkiksi jäätelössä.
Vanilja on kotoisin Keski-Amerikasta, jossa sen todennäköisesti pölyttää kirkkaanvihreä orkideamehiläinen. Vaniljaa viljellään nykyisin esimerkiksi Madagaskarilla, jossa mehiläistä ei esiinny. Pölytys on siis käsipeliä. Myös Kaisaniemen kasvihuoneiden vanilja pölytetään käsin, jos se rupeaa kukkimaan.
– Käsinpölytys varmistaa sadon, mutta tekee aidosta vaniljasta kalliin mausteen. Yksi lasipurkissa myytävä vaniljatanko on siis yksi käsin pölytetyn kukan hedelmä. Edullinen vanilliini on puolestaan ainoastaan vaniljan yksi aromi, jota valmistetaan keinotekoisesti selluloosateollisuuden jätelipeästä, Lindholm kertoo.
Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan aukioloajat ja kasvihuoneiden pääsymaksut