Musikaalisuuden perinnöllisen taustan tutkimus samoin kuin musiikin osuus ihmisen evoluutiossa ja kommunikaatiossa on toistaiseksi aivan alkuvaiheessa, vaikka ihmelapset sekä musikaaliset sisarukset ovat kautta aikojen olleet tunnettu ilmiö musiikissa.
Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin ehdokasgeenien osuutta musikaalisuuteen sekä musiikillisen luovuuden perinnöllisyyttä – musiikillisella luovuudella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa säveltämistä, sovittamista ja improvisointia.
Tutkimukseen osallistui 343 henkilöä 19 suvusta ympäri Suomen. Mukana oli ammattimuusikoita, harrastajia sekä musiikkia harrastamattomia henkilöitä.
— Musiikillinen luovuus ja musikaalisuus ovat monimutkaisia, useiden geenien, ympäristötekijöiden ja niiden vuorovaikutusten aikaansaamia ominaisuuksia. Tässä aineistossa perinnöllisten tekijöiden osuus musiikilliseen luovuuteen ja musikaalisuuteen osoittautui huomattavan suureksi, kertoo tutkija Liisa Ukkola Helsingin yliopistossa.
Musikaalisuuden ehdokasgeenitutkimuksissa löydettiin yhteys arginiinivasopressiini-reseptorigeeniin (AVPR1A). AVPR1A-geeni on löydetty 1990-luvulla, minkä jälkeen sillä on todettu olevan erityisesti nisäkkäiden sosiaaliseen kommunikaatioon ja kiintymiseen liittyvä tehtävä. AVPR1A-geenin on havaittu liittyvän ihmisten väliseen sosiaaliseen kommunikaatioon, kuten sisarusten välisiin suhteisiin, anteliaisuuteen ja miehillä parisuhteeseen sitoutumiseen.
— Musiikki on sosiaalista kommunikaatiota ihmisten välillä. Darwin yhdisti musiikin vastakkaisen sukupuolen huomion herättämiseen. Kehtolaulut ovat olennainen osa lapsi-vanhempi-suhteen syntymiselle ja yhteislaulut puolestaan luovat ryhmähenkeä. Tämä tutkimustulos antaa ensimmäistä kertaa molekyylitason tietoa siitä, että musiikin ilmentämisellä on kiintymystä luova vaikutus, Ukkola sanoo.
Nyt julkaistu tutkimus on osa laajempaa, musikaalisuuden biologista taustaa selvittävää tutkimusprojektia, jota johtaa dosentti Irma Järvelä Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa ovat olleet mukana vastaavana tutkijan toimineen FM Liisa Ukkolan lisäksi dosentti Päivi Onkamo Helsingin yliopistosta sekä MuT Pirre Raijas ja dosentti Kai Karma Sibelius-Akatemiasta. Tutkimus on julkaistu arvostetussa PLoSONE-lehdessä.