Kaupungistuminen, ikääntyminen ja koulutuksen lisääntyminen näkyvät metsänomistajakunnassa. Näillä muutoksilla on vaikutuksensa metsänomistajien tavoitteisiin ja siihen, miten metsiä käytetään.
Helmikuussa käynnistyneessä Metsänomistaja 2020 -kyselyssä kartoitetaan, millaisia nykypäivän metsänomistajat ovat, mitä tavoitteita heillä on ja miten he metsiään käyttävät. Erityisesti selvitetään metsänomistajien haluamia palveluja, heidän mielipiteitään erilaisista metsän käsittelymenetelmistä ja siitä, millaisia yleishyödyllisiä palveluja he katsovat metsänsä puun lisäksi tuottavan.
– Metsänomistajakunnan muutoksen nykytilasta ja sen vaikutuksista ei ole ollut saatavilla ajantasaista tietoa. Kyselyllä pyritäänkin saamaan mahdollisimman kattava kuva suomalaisista metsänomistajista. Jokaisen kyselyn saaneen kannattaa vastata. Metsänomistajan oma ääni on tärkeä, toteaa tutkimushankkeen johtaja Heimo Karppinen.
Suurimman osan Suomen metsistä omistavat tavalliset perheet. Perhemetsätiloja on noin 350 000. Omistajia näillä tiloilla on kuitenkin yli 600 000, sillä osan tiloista omistavat puolisot yhdessä ja osa on yhteisomistuksessa joko kuolinpesinä tai yhtyminä. Perhemetsätilat ovat varsin pieniä: keskikoko on 30 hehtaaria.
Kolme tasakymmeniin pyöristettyä lukua kuvaa Heimo Karppisen mielestä hyvin perhemetsänomistajien merkitystä.
– He omistavat metsämaasta 60 prosenttia, puuston kasvusta 70 prosenttia ja myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta.
_____________
Metsänomistaja 2020 -kysely on lähetetty noin 16 000 arvalla valitulle metsänomistajalle ympäri Suomen. Tutkimusta johtaa Helsingin yliopisto. Lisäksi siinä ovat mukana Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura. Tutkimusta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö. Kyselyn tulokset valmistuvat vuonna 2020.