Yliopistonlehtori Mervi Seppänen on valittu vuosiksi 2018–2020 eurooppalaisen nurmiyhdistys EGF:n presidentiksi. Seppänen on järjestön ensimmäinen naispresidentti. Presidentti toimii puheenjohtajana johtoryhmässä, joka rakentaa tieteellisten kokousten ohjelman ja pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisesti.
Biomassaa ja typensidontaa
Nurmet ovat sopeutuneet hyvin pohjoiseen ilmastoon, ja ne pystyvät tuottamaan runsaasti biomassaa eri tarkoituksiin. Monivuotisina viljelykasveina niillä on tärkeä rooli maataloustuotannon kestävässä tehostamisessa ja ravinteiden kierrätyksessä.
– Typpeä sitovaa apilaa sisältävät nurmet vähentävät typpilannoitteiden käyttötarvetta. Luomutuotannossa nurmia hyödynnetään viherlannoituksessa. Viljelykierrossa kaksivuotiset, apilapitoiset nurmet sitovat ilmakehän typpeä, jota hyödynnetään seuraavina vuosina esimerkiksi viljojen kasvuun. Nurmet parantavat maan rakennetta runsaan ja monivuotisen juuristonsa ansiosta, Mervi Seppänen luettelee.
Nurmilla on myös viljelykasvien suurin juuristo ja mahdollisuus toimia hiilinieluna.
– Suomessa nurmia viljellään kolmanneksella peltoalasta, ja ne voivat olla merkittäviä hiilinieluja. Tutkimme parhaillaan, kuinka paljon nurmet pystyvät sitomaan hiiltä juuristoonsa meidän viljelytekniikkaamme käyttäen.
Märehtijöiden rehun lisäksi nurmia hyödynnetään viherlannoituksessa, peltojen suojavyöhykkeissä estämään ravinteiden huuhtoutumista sekä biokaasun tuotannossa.
– Kehitteillä on myös nurmiproteiinin eristysmenetelmiä, jotta nurmista voitaisiin saada ravintoa muillekin kuin märehtijöille. Nurmet tuottavat valkuaisaineita noin 700 kiloa hehtaarille, Mervi Seppänen toteaa.
European Grassland Federation EGF on perustettu vuonna 1963. Yhdistyksen yleiskokous pidetään joka toinen vuosi, ja vuonna 2020 se järjestetään Helsingissä. Yleiskokouksiin osallistuu noin neljäsataa tutkijaa.