Leukemia kukistetaan tutkimuksen avulla

6.5.2019
Professori Kim Vettenranta on ollut keskeisessä asemassa kehitettäessä lapsuusiän leukemian hoitoa Suomessa. Nykyisin 98 prosenttia leukemiaan sairastuneista lapsista toipuu.

Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL) on pahanlaatuinen verisairaus, joka on yleisin lasten syöpätyypeistä. ALL:ään sairastuu vuosittain noin 50 lasta Suomessa.

Helsingin yliopiston solu- ja verensiirtohoitojen professori Kim Vettenranta sanoo, että lapsuusiän ALL:n ennuste on nykyisin suhteellisen hyvä.

– Nykyisin käytössä olevalla hoidolla noin 98 prosenttia sairastuneista lapsista on hengissä ja taudista vapaa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

ALL:n hoito ja hoitotulokset ovat kehittyneet huikeasti 40-50 vuoden aikana. Ensimmäiset luuytimen kantasolusiirrot tehtiin lapsipotilaille 1960-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Hoitomenetelmän toi Suomeen Lastenklinikalla työskennellyt lääkäri, professori (emer.) Martti Siimes vuonna 1974.

– Leukemian hoidossa käytettävän luuydinsiirron perusidea on meidän päiviimme säilynyt samana: terveeltä luovuttajalta otetaan terveitä kantasoluja, jotka siirretään leukemiapotilaalle esihoidon jälkeen.

Leukemian kantasoluhoitoja on Vettenrannan mukaan tutkittu ja kehitetty huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vettenranta tutkimusryhmineen on osaltaan kehittänyt lasten leukemian kantasolusiirtoja nykytasolle.

– Olen tutkimusryhmäni kanssa ollut mukana kehittämässä kantasoluhoitoja nimenomaan lapsipotilaille. Olemme muun muassa tutkineet immuunijärjestelmän toipumisen säätelyä, sen toipumisen seurantaa luuydinsiirron jälkeen sekä käänteishyljinnän hoitoa.

Vettenrannan professuuri perustuu lahjoitusvaroihin: yliopisto päätti perustaa professuurin lahjoituksella, jonka SPR:n Veripalvelu teki lääketieteiden ja farmasian koulutusalalle. Vettenrannan tutkimusryhmän (HY/HYKS/SPRV) ja HUS:n uuden Lastensairaalan yhteistyö SPR:n Veripalvelun kanssa on tiivistä, sillä Veripalvelu vastaa kantasolusiirteiden luovuttajien etsimisestä ja logistiikasta.

T-solut avainasemassa

Leukemian uusimpia hoitomuotoja on kohdennettu soluterapia, jossa hyödynnetään potilaan omia, immuuni- eli puolustusjärjestelmän T-soluja. Hoitomuodossa potilaalta itseltään kerätään T-soluja. Potilaalta kerättyjä soluja muokataan geeniteknologisesti tunnistamaan pahanlaatuiset leukemiasolut.

Kohdennetun soluterapian periaate sinällään on tunnettu noin 30 vuoden ajan. Ongelmana oli kuitenkin pitkään se, että syövän kimppuun hyökkääviä T-soluja ei saatu kunnolla toimimaan, sillä syöpäsolun itsestään antama signaali oli liian heikko.

– T-solu on elimistön luonnollinen solu, joka on erittäin tehokas syöpäsolun tappaja, jos se saadaan sille tuulelle ja oikein viritettyä, Vettenranta kiteyttää.

HUS:n uudessa Lastensairaalassa on jo hoidettu ensimmäinen leukemiaa sairastava lapsipotilas tällä kohdennetulla soluterapialla.

Vettenrantaa motivoi paljon hoitomenetelmien kehittyminen ja potilaiden auttaminen.

– Tavoitteeni on seuraavien viiden vuoden aikana jalkauttaa syövän soluterapian versio 2.0 Suomeen niin kuin Martti Siimes aikanaan toi meille luuydinsiirtojen 1.0 version 1970-luvulla. Lähitulevaisuudessa pystymme toivottavasti näin hoitamaan myös ne vaikeimmin hoidettavissa olevat 2-3 prosenttia potilaista.

Lahjoita Helsingin yliopistolle