Eläinlääkäri Tiina Nokireki selvitti väitöskirjatutkimuksessaan lepakkorabiesta aiheuttavan eurooppalaisen EBLV-2- lyssaviruksen esiintymistä suomalaisissa lepakoissa, karakterisoi löydettyjä viruksia sekä arvioi käytössä olevien rabiesrokotteiden antamaa suojaa. Lyssaviruksen vasta-aineita löydettiin lepakoista vuonna 2010 kahdelta ja vuonna 2011 yhdeltä paikkakunnalta.
– Kaikki vasta-aineita kantaneet lepakot olivat vesisiippoja, joka on yleinen eurooppalainen lepakkolaji, kertoo Nokireki.
Kaikki löytöpaikkakunnat olivat lähellä paikkaa, josta EBLV-2 -positiivinen vesisiippa löydettiin vuonna 2009. Yhdestäkään näissä lepakoista ei kuitenkaan löydetty EBLV:n viruksen perimää.
EBLV-2 todettiin seuraavan kerran vuonna 2016 sairaasta vesisiipasta, joka löytyi noin sadan kilometrin päästä paikasta, josta vesisiippa löydettiin vuonna 2009. Tämä osoittaa, että EBLV-2 on kotoperäinen Suomen vesisiippapopulaatiossa.
Rabiesrokotteesta suojaa vesikauhua vastaan
Rabiesrokotetta käytetään rabiesvirukselta suojautumiseen ennen mahdollista altistumista. Koska kaikki nykyisin saatavilla olevat rokotteet pohjautuvat rabiesvirukseen, rokotteita käytetään myös muilta lyssaviruksilta suojautumiseen, myös EBLV-2 -infektiota vastaan.
Riski saada lepakkorabiestartunta on erittäin alhainen, jos ei ole työssään tai harrastuksessaan tekemisissä lepakoiden kanssa.
Nokireen tutkimuksessa arvioitiin kahden kaupallisesti saatavilla olevan rabiesrokotteen tehoa. Näistä toinen on tarkoitettu ihmisille ja toinen eläimille. Nokireki osoittaa, että RABV-pohjaiset rokotteet näyttävät tarjoavan hyvän ristikkäissuojan suomalaisessa lepakkopopulaatiossa kiertävää EBLV-2 -virusta vastaan.
Myös koirat ja kissa hyötyvät rabiesrokotteesta
Lisäksi Nokireen tutkimuksessa analysoitiin rabiesrokotevasteeseen vaikuttavia tekijöitä. Rokotuksen tehoa arvioitiin mittaamalla vasta-ainevasteen noin 10 000 koiralla ja noin 700 kissalla, joista otettiin näytteet vuosina 2009–2013. Rokotevasteeseen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin tapauksissa, joissa eläimet eivät kehittäneet riittävän tehokasta immuniteettia.
Koirilla rokottaminen tietyillä rokotteilla, rokottaminen yli kuusi kuukautta tartuntaa aiemmin ja säkäkorkeudeltaan vähintään 60-senttisten koirien rokottaminen lisäsi riskiä sille, että vasta-ainetaso jää alle tarvittavan minimitason. Nämä riskit olivat suurempia korkeintaan vuoden ikäisillä kuin tätä vanhemmilla koirilla.
Väitös:
ELL Tiina Nokireki väittelee 24.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "European bat lyssavirus type 2 in Finland - Surveillance, evolutionary analysis, and prevention with vaccination".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, luentosali XII.
Vastaväittäjänä on dosentti Ruska Rimhanen-Finne, THL, ja kustoksena on professori Liisa Sihvonen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Evira Research Reports.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.