Lehmien kirmaaminen navetasta laitumelle on varma kevään merkki. Laitumelle lasku järjestetään perinteikkäästi yleisötapahtumana Viikin tutkimustilalla. Monelle helsinkiläiselle Viikin lehmät ovat tuttu näky, mutta mitä muuta Viikin tutkimustilalta löytyy, ja mitä siellä tehdään?
Viikin tutkimustila on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alainen yksikkö ja yksi HiLIFE:n (Helsinki Institute of Life Science) infrastruktuureista. Tila muodostaa yhdessä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen kanssa vihreän vyöhykkeen keskelle Helsinkiä. Alue houkuttelee paitsi tieteen tekijöitä, myös luonnosta, maalaismaisemasta ja ulkoilusta nauttivia vierailijoita.
Tutkimustilalla tehdään pääasiassa lypsylehmien ruokintaan ja hyvinvointiin, kasvinviljelyyn, viljelymaahan sekä teknologiaan liittyvää tutkimusta ja opetusta. Tilalla tehtävä tutkimus auttaa ratkaisemaan, miten maatalous voisi ruokkia maailman kasvavan väestön ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollisimman kestävällä tavalla.
Tutkimustila tuottaa myös erilaisia elintarvikkeita ja raaka-aineita kuten maitoa, säilörehua, viljaa ja härkäpapua, sekä esimerkiksi mallasohraa viskin valmistamista varten.
Palkokasvien avulla voidaan yhtäaikaisesti parantaa sekä ympäristön että ihmisten terveyttä taloutta vaarantamatta. Erityisesti härkäpapu on ikivanha ja kestävä viljelyskasvi. Sitä viljellään myös Viikin tutkimustilalla. Leg4Life -hanke pyrkii lisäämään Suomessa menestyvien palkokasvien, kuten herneen, härkäpavun, lupiinin ja apilan viljelyä ja edistämään niiden nykyistä monipuolisempaa käyttöä elintarvikkeiksi ja rehuksi. Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta maaperään ilmaiseksi, ilmastoa kuormittamatta, ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen lisäisi kotimaista proteiinituotantoa. Lisäksi palkokasvien käyttö lypsylehmien ruokinnassa pienentää nautojen metaanipäästöjä ja parantaa typen hyväksikäyttöä.
Metaani on hiilidioksidin tavoin kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus ilmakehässä on lyhyempi, mutta 28-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Metaani muuttuu ilmakehässä noin 10 vuodessa hiilidioksidiksi, jolloin sen lisälämmittävä vaikutus vähenee. ”Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa” -hankkeessa tutkitaan märehtijöiden pötsikäymisessä muodostuvien metaanipäästöjen vähentämistä rehun lisäaineen avulla. Bovaer®-rehulisäaineen avulla on mahdollista vähentää lehmien metaanipäästöjä 30 prosenttia ja näin edistää maatalouden ilmastokestävyyttä.
Graze-WELL -hankkeen laidunkokeessa tutkittiin ulkoilun ja laidunnuksen vaikutusta lehmien käyttäytymiseen, hyvinvointiin ja maitotuotokseen. Lehmät olivat kokeessa joko sisällä pihatossa, laitumella tai ulkotarhassa, jossa oli tarjolla seosrehua. Kaikki lehmät pääsivät tutkimuksen aikana ulos. Hankkeessa tutkitaan myös karjatilallisten asenteita laiduntamista, eläinten hyvinvointia ja biodiversiteettiä kohtaan. Laidunkokeita tehdään Viikin lisäksi Luonnovarakeskuksen Maaningan toimipaikassa Kuopiossa.
Kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaava, kansainvälisestikin ainutlaatuinen SMEAR-Agri mittausasema sijaitsee tutkimustilan pellolla. Asema otettiin käyttöön vuonna 2021. Se mittaa kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja. Mittausaseman avulla selvitetään, miten nurmi ja vilja sitovat hiiltä, ja miten sääolot ja nurmen käytön toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljeltävät nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon.
Maaperän hiilivarastot, hiilen kierto ja niihin vaikuttavat prosessit liittyvät olennaisesti maanviljelyn kestävyyteen. Miksi maaperä toisinaan sitoo ja toisinaan hönkäilee hiiltä? Tätä selvittää metsämaantieteen professori Jussi Heinonsalo, joka tutkii erityisesti juurten ja mikrobien vaikutusta maaperään. Juuret ja mikrobit voivat joko helpottaa tai pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Hiilestä on kyse myös Twinwin -hankkeessa, jossa tutkitaan, miten kasvilajiston monimuotoisuus vaikuttaa viljelymaiden kykyyn sitoa hiiltä ilmakehästä. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi esimerkiksi syväjuuriset oheiskasvit vaikuttavat hiilen kiertoon maatalousmaassa. Hankkeessa on mukana Helsingin yliopiston lisäksi Ilmatieteen laitos, Zürichin yliopisto ja BSAG (Baltic Sea Action Group). Twinwin hanke toimii Carbon Action -alustalla, missä tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä hiiltä sitovan ja monihyötyisen viljelyn edistämiseksi. Hankkeessa selvitetyt biodiversiteetin vaikutusmekanismit lisätään viljelymaiden hiilen varastoitumisen laskentajärjestelmään. Näin maanviljelyn ekologista kestävyyttä pystytään käsittelemään paljon kokonaisvaltaisemmin.
Pitkän tauon jälkeen laitumelle lasku järjestetään perinteikkäästi yleisötapahtumana. Lehmät kirmaavat ulos noin klo 11.15, mutta yleisö on tervetullut tapahtumaan jo klo 10.30. Päivän aikana yleisö pääsee tutustumaan tilan elämään, ja ohjelmaa on kaikenikäisille. Lehmädosentit vastailevat lehmiä koskeviin kysymyksiin, lapset pääsevät lypsämään leikkilehmiä ja testaamaan mini-traktorirataa. Lehmien lisäksi alueella voi tutustua hajukoirien työhön ja hakea koiranruokamaistiaisia. Suosithan tapahtumapaikalle saapuessa joukkoliikennettä ja kevyenliikenteen väyliä.
Viikin tutkimustilalla vierailee ympäri vuoden erilaisia ryhmiä. Tialla järjestetään laitumellelaskun lisäksi myös jokasyksyinen Päivä maalla -tapahtuma. Tilan alueella saa liikkua, mutta otathan huomioon, että Viikin pellot ovat viljely- ja tutkimuskäytössä. Tästä syystä kannattaa käyttää kulkemiseen hiekkateitä. Varothan myös työkoneita ja noudatathan siisteyttä tilalla ja luonnossa liikkuessasi. Viikin luonnonsuojelualue ja tutkimustilan hallinnoima Arboretum, puulajipuisto, ovat mainioita paikkoja luonnon tarkkailuun ja siellä liikkumiseen.