Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme. Korkeat kustannukset lisäävät kiireellistä tarvetta sille, että ymmärtäisimme paremmin, miten aivot toimivat.
– Ymmärrämme aivojen monimutkaisesta systeemistä vasta palasia eri tasoilla, mutta emme sitä, miten osa-alueet toimivat yhteen eri tasojen yli, miten esimerkiksi geenitason tutkimus vaikuttaa oikeasti ihmisen aivojen toimintaan, kertoo Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja Satu Palva.
Hän aloitti viisivuotisen johtajakautensa Helsingin yliopiston Elämäntieteiden instituutin (HiLIFE) Neurotieteen tutkimuskeskuksessa helmikuussa 2024. Palvan tavoitteena on yhdistää tutkimuskeskuksen eri tasojen tutkimusta.
– Meillä on vahvaa tutkimusta eri osa-alueilla, muun muassa kantasoluista, neurobiologiasta ja systeemisestä neurotieteestä. Seuraavaksi vahvistamme linkkejä eri tutkimustasojen välillä muun muassa panostamalla systeemiseen ja laskennalliseen neurotieteeseen, Palva sanoo.
Laskennalliset menetelmät mukaan tutkimukseen
Laskennallisten menetelmien kehitys on ollut huimaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Palva uskoo, että seuraava läpimurto neurotieteen alalla tehdään juuri datan avulla.
– Edistämme Neurotieteen tutkimuskeskuksessa integratiivista laskennallista neurotiedettä, joka on maailmalla vielä uutta eikä sitä tehdä monessakaan paikassa, Palva kertoo.
Suurten data-aineistojen avulla voidaan vahvistaa nimenomaan kokonaisymmärrystä aivoista.
– Käytännössä datan keräämisen jälkeen voimme luoda laskennallisia malleja, jotka selittävät aivojen eri tasojen välistä toimintaa – aina soluista käyttäytymiseen ja kognitioon asti, hän sanoo.
Lähes joka ryhmällä innovaatiotoimintaa
Palva kertoo, että innovaatiotoiminta on Neurotieteen tutkimuskeskuksen vahvuus.
– Melkein joka ryhmällä on jonkinlaista innovaatiotoimintaa, jossa tutkijat ovat muuttaneet tutkimustaan kohti käytännön ratkaisuja, Palva sanoo.
Osittain tähän vaikuttaa myös neurotieteen alan vaihe: ala on nuori, minkä takia potentiaalia ja tilaa riittää.
– Neurotieteen alalla ennustetaan vahvaa kasvua innovaatioiden määrälle alalla. Lisäksi meillä on paljon tutkijoita, joilla on pitkä kokemus tutkimuksesta ja he ovat sellaisessa vaiheessa uraansa, että innovaatioiden luominen on luontaista, Palva kertoo.
Poikkitieteellisyys koukutti alalle
Satu Palva on tutkinut pitkään aivojen verkostoja ja niiden toiminnallisia yhteyksiä. Neurotieteen tutkimuskeskuksessa Palvalla on ollut oma ryhmä vuodesta 2011.
Palva on ryhmänsä kanssa saanut muun muassa selville, miten toiminnalliset yhteydet ja aivorytmien yhteydet koordinoivat ihmisen kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta tai vaikkapa työmuistia.
– Otamme maailmasta ikään kuin kuvakaappauksia, joita yhdistelemme suuremmiksi kokonaisuuksiksi, hän kuvaa.
Alun perin Palva lähti neurotieteen alalle kiinnostuksesta ihmisen mieleen.
– Ala on harvinaisen poikkitieteellinen, ja se yhdistää muun muassa psykologiaa, biologiaa, luonnontieteitä ja insinööritieteitä. Koko ajan saa haastaa itseään, kun miettii, miten analysoida monimutkaista aineistoa, hän sanoo.
Töiden ulkopuolella Palvan vapaa-aika kuluu muun muassa australianpaimenkoirien parissa sekä mökin rakennustöissä.
Alkaneesta johtajakaudesta Neurotieteen tutkimuskeskuksessa Palva on hyvin innostunut.
– Rooli tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia fasilitoida neurotieteen tutkimusta, hän kiteyttää.