Keväisin Ahvenanmaalla kartoitetaan täpläverkkoperhosen toukkien selviämistä talvesta ja syksyllä puolestaan tehdään laajempi kartoitus täpläverkkoperhosen ja härmäsienen elinympäristöistä yli 4000 ahvenanmaalaisella kedolla. Työtä tehdään pareina, ja jo sadat opiskelijat ovat osallistuneet kartoituksiin osana opintojaan.
Vuonna 2016 menehtynyt, Helsingin yliopistossa työskennellyt akateeemikko lkka Hanski aloitti tutkimuksen perhosten metapopulaatiotutkimuksena vuonna 1993. Nykyään tutkimuskokonaisuus tunnetaan laajasti ympäri maailmaa. Kartoituksen avulla kerättyyn aineistoon perustuva tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ympäristönmuutoksen vaikutuksista ja biodiversiteetin muuttumisesta.
– Ennätyksellisen pitkä aikasarja on globaalisti ainutlaatuinen, ja Ahvenanmaan ketokartoitus tulee tutuksi alan opiskelijoille lukuisissa oppikirjoissa kautta maailman, kertoo evolutiivisen ekologian apulaisprofessori Marjo Saastamoinen.
Tutkimus on vienyt Saastamoisen Ahvenanmaalle säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen. Saastamoisen tavoitteena on esimerkiksi täpläverkkoperhosen kautta selvittää ympäristönmuutoksen, kuten elinympäristön pirstoutumisen ja ilmaston lämpenemisen, vaikutuksia luonnonpopulaatioissa.
Mukana kymmeniä opiskelijoita ja tutkijoita
Opiskelijoille ketokartoitus on usein ensimmäinen kokemus tutkimustyöstä. Systemaattisten havaintojen tekemisen ja niiden kirjaamisen kautta syntyvä aineisto auttaa tutkijoita mittaamaan eliöpopulaatioiden muutoksia ja selvittämään muutoksiin vaikuttavia syy-yhteyksiä.
Ekologian professori Anna-Liisa Laine tutkii kasvien ja niiden tautien välisiä suhteita. Myös Laineen tutkimus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun luontokadosta ja lajien määrän vähenemisestä sekä näiden yhteydestä erilaisiin tauteihin.
– Heinäratamon ja sillä elävän härmäsienen tutkimus on paljastanut, että elinympäristöjen pirstoutuminen vaikuttaa suoraan luonnon kasvipopulaatioiden kykyyn torjua tauteja. Siellä missä kasvikedot ovat suuria ja lähellä toisiaan, on niiden välillä geenivirtaa, joka ylläpitää vaihtelua taudinvastustuskyvyssä. Eristäytyneillä kasvikedoilla on vähemmän geneettistä vaihtelua, ja näin ne ovat myös alttiimpia taudeille, Laine kertoo.
– Elinympäristöjen pirstoutumien on merkittävin luonnonhabitaatteja uhkaava prosessi kaikkialla maailmassa. Ahvenanmaan kedoilta saatu tulos osoitti ensimmäistä kertaa, miten pirstoutuminen lisää myös epidemiariskejä luonnossa, jatkaa Laine.
Ahvenanmaalta kerättyä aineistoa hyödynnetään vuosittain useissa tieteellisissä julkaisuissa, ja aineistoa ovat hyödyntäneet Hanskin, Saastamoisen ja Laineen lisäksi jo kymmenet muut tutkijat. Kerätystä aineistosta on tehty yhteensä jo noin 250 kansainvälistä tieteellistä julkaisua.
Tutkimus jatkuu ilman katkoksia
Rahoituksen hankkiminen tutkimukselle on tärkeä osa tutkijoiden työtä. Pitkien aikasarjojen keräämiseen on vaikea saada rahoitusta siitä huolimatta, että Ahvenanmaalla tehtävä tutkimus etsii vastauksia ihmisen ja muun luonnon tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin.
– Rahoitusta, jota voi käyttää tutkimusryhmän muuhun toimintaan, ei yleensä voi käyttää paljon työvoimaa vaativaan aineistojen keräämiseen. Ahvenanmaan ketokartoituksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että tutkimusapulaisina työskentelevien opiskelijoiden palkkoja, laivalippuja, ketojen välillä liikkumiseen tarvittavien autojen vuokraa tai majoituksia ei aina voi maksaa tutkimusryhmän varoista, Laine ja Saastamoinen kertovat.
Lahjoitusvaroja voi käyttää perinteisiä tutkimusrahoituksia vapaammin.
– Tällä hetkellä kenttäkartoituksen tulevaisuus on turvattu ainakin kolmeksi vuodeksi. Kiitos tästä kuuluu niille suomalaisille säätiöille, jotka ovat tehneet lahjoituksia tutkimuksemme tulevaisuuden turvaamiseksi. Ilman tätä tukea tilanteemme olisi hankalampi juuri nyt, Laine ja Saastamoinen kiittävät.
Yksi Ahvenanmaan tutkimusta tukeneista säätiöistä on Maj ja Tor Nesslingin Säätiö. Säätiö on tehnyt tutkimusta tukevaan Helsingin yliopiston rahastojen osana toimivaan Akateemikko Ilkka Hanskin rahastoon jo useamman lahjoituksen.
– Globaalisti ainutlaatuisen tutkimuksen tukeminen toteuttaa erinomaisesti säätiön tarkoitusta ratkaisuhakuisen ympäristötutkimuksen rahoittajana. Tarvitsemme tässä ajassa tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemeihin. Muutokset luonnossa tulevat esiin ainoastaan pitkittäistutkimuksen avulla Nesslingin Säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola kertoo.
Korona-ajan kenttätutkimusta
Vuonna 2020 kevätkartoitus jäi tekemättä koronapandemian takia ensimmäistä kertaa tutkimuksen historiassa. Tutkimukselle tärkeän pitkän aikasarja-aineiston keräämistä päästiin jatkamaan syksyllä 2020 ja huhtikuussa 2021.
Terveysturvallinen matkustus ja majoitus on tavanomaista kalliimpaa. Keväisin kartoituksiin osallistuu 10–20 opiskelijaa ja tutkijaa, ja syksyllä osallistujia voi olla kerrallaan yli 60 – kartoitus onkin tehtävä tarkkojen suunnitelmien mukaan.
– Työn mittakaava unohtuu usein kedolla kykkiessä, varsinkin nyt kun koronan takia näin vain pari muuta kartoittajaa koko kartoituksen aikana. Todellisuudessa kyseessä on kymmenien opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteinen työpanos, kertoo kartoituksessa nyt kahdeksatta kertaa mukana ollut Veera Lyytikäinen
Tutkimus jatkuu syksyllä 2021.
– Globaali pandemia on osoittanut, miten tärkeää meidän on ymmärtää sekä paikallisesti että globaalisti elinympäristömme muutoksia sekä näistä muutoksista johtuvia riskejä. Ahvenanmaalta kerätyn pitkäaikaissarjan kaltainen informaatio auttaa meitä tekemään entistä parempia tulevaisuusskenaarioita ja ymmärtämään paremmin sitä, miksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ensisijaista sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin kannalta, toteaa Anna-Liisa Laine.
Tutustu tutkimukseen valokuvina Helsingin yliopiston Facebook-sivulla.
Seuraa tutkimusta Twitterissä tilillä Åland Meadow Survey
Tekstiä muokattu 14.6.2021: sana ilmastonmuutos korvattu sanalla ympäristönmuutos.