Aivotuonti-apuraha on Suomen Lääketieteen Säätiön, Sigrid Juseliuksen Säätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda kansainvälisesti korkeatasoisia, kokeneita lääketieteen tutkijoita maailmalta Suomeen. Ohjelman ensimmäinen apuraha on myönnetty professori Olli Kallioniemelle, joka on kansainvälisesti arvostettu lääketieteen tutkija. Hän on toiminut viimeiset yhdeksän vuotta Ruotsin Science for Life -laboratorion johtajana.
”Tekoäly muuttaa kaiken myös lääketieteessä”
Aivotuonti-ohjelma täyttää tärkeän aukon tutkimusrahoituksen kentässä tarjoten mahdollisuuden ulkomailta palaaville huippututkijoille.
Myönnetyn rahoituksen avulla Olli Kallioniemi pääsee tutkimaan ja soveltamaan tekoälyn mahdollisuuksia laajasti, Suomen vahvuuksia lääketieteellisessä tutkimuksessa hyödyntäen.
– Tekoäly tulee mullistamaan koko lääketieteen biolääketieteellisestä tutkimuksesta ja kansanterveydestä diagnostiikkaan ja hoitopäätöksiin asti, professori Olli Kallioniemi sanoo.
– Tämä on se iso kuva, jota haluan tutkijana tuoda esiin. Kukaan meistä ei vielä tiedä, mikä kaikki muuttuu ja millä tavoin, mutta on jo varmaa, että moni asia muuttuu. Nyt on siis tärkeä hetki katsoa eteenpäin.
Kallioniemi kiittää Aivotuonti-apurahaa paluun mahdollistamisesta.
– Tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä tutkimuksessa on myös laaja ja moninainen ala, eikä perinteinen lääketieteen professuuri yliopistossa kata sellaista työkuvaa. Apuraha mahdollistaa siirtymisen ja aikanaan uuden roolin luomisen.
– Kallioniemi on erinomainen esimerkki maailmalla meritoituneesta huippututkijasta, jonka saaminen takaisin Suomeen rikastuttaa suomalaista lääketieteen tutkimuskenttää ja vie siten kotimaista tutkimusta eteenpäin, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Katriina Aalto-Setälä.
Suomesta lääketieteen tekoälytutkimuksen edelläkävijä
Kallioniemi uskoo, että Suomella on paljon opittavaa länsinaapurista, jossa tekoälytutkimus on pitkällä viimeaikaisten merkittävien rahoituspäätösten ansiosta.
– Suomessa tutkimusta ei rahoiteta niin paljon kuin Ruotsissa, mutta etuina ovat esimerkiksi paremmin saatavilla olevat tutkimusaineistot ja rekisterit.
Yhteistyö SciLifeLabin kanssa jatkuukin tiiviinä myös seuraavien vuosien ajan. Kallioniemi siirtyy Helsingin yliopistoon vaiheittain, jatkaen seuraavan vuoden ajan myös SciLifeLabin Data-Driven Life Science -ohjelman johtajana.
Helsingin yliopistossa on hyvät edellytykset tehdä kansainvälisesti uraauurtavaa tutkimusta tekoälyn hyödyntämisessä lääketieteessä. Näin uskoo Kallioniemen lisäksi hänen tuleva esimiehensä, Helsinki Institute of Life Sciencen johtaja, professori Jari Koistinaho.
– Meillä on sekä rekisteri- että tekoälyosaamista, Koistinaho sanoo, ja iloitsee kokeneen tutkijan paluumuutosta takaisin Suomeen.
– Olli on ollut aiemminkin pitkään FIMM-yksikössämme. Tunnemme hänet luovana ja laaja-alaisena tutkijana. Minusta on hienoa, että hän pääsee taas hallintohommista enemmän tutkimuksen pariin.
– Ollin paluu FIMMiin rakentamaan strategiaa AI:n hyödyntämisestä tutkimuksessa ja kliinisissä sovelluksissa luo pohjaa seuraavan vaiheen molekyylilääketieteelle Helsingin yliopistossa. Aivotuonti-ohjelma mahdollistaa uudenlaisen dataintensiivisen tutkimuslinjan, jossa keskeisiä lääketieteellisiä kysymyksiä ratkotaan yhdistämällä poikkeukselliset mittavat suomalaiset molekulaariset terveysaineistot, pitkälle kehittyneet AI-algoritmit sekä Ollin mittava kokemus ja fantastinen visionäärisyys, toteaa FIMMin johtaja, professori Samuli Ripatti.