Koneellinen annosjakelupalvelu vähensi lääkkeiden kulutusta ja iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä

Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan riittävä lääkehoidon arviointi tulisi liittää kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua.

Suomessa on noin 76 000 lääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjää, joiden lääkkeet toimitetaan apteekkien kautta koneellisesti annospusseihin jaeltuina.  Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on ollut Suomessa käytössä lähes 20 vuotta.

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä proviisori Juha Sinnemäki tutki väitöskirjaansa varten koneellista annosjakelupalvelua sekä palvelun vaikutusta lääkkeiden käyttöön, lääkehoitojen laatuun ja lääkitysturvallisuuteen.

Sinnemäen tutkimuksen mukaan yli puolella annosjakelupotilaista lääkityslista ei koneellisen annosjakelun alkaessa vastannut heidän käyttämäänsä lääkitystä. Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta selvitti palvelun alkaessa potilaiden käyttämiä lääkkeitä useista eri lähteistä. Lähes kaikille potilaille tehtiin lääkehoidon arviointi palvelun aloituksen yhteydessä. Tehty arviointi oli kuitenkin tyypillisesti melko suppea. Silti lähes puolelle palvelun aloittaneista tehtiin hoidolliseen syyhyn perustuva muutos lääkehoitoon.

Annosjakeluun siirtyminen vähensi lääkkeiden kulutusta. Annosjakeluasiakkailla tehtiin enemmän lääkehoitomuutoksia kuin verrokkiryhmällä. Lisäksi palvelu vähensi yksittäisten, iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä. Kuitenkaan lääkehoitojen monimutkaisempia haasteita, esimerkiksi usean psyykenlääkkeen samanaikaista käyttöä, palvelulla ei voitu poistaa.

Väitöstutkimus osoittaa, että riittävä lääkehoidon arviointi tulisi liittää kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua.

– Terveydenhuollon tietojärjestelmiä tulisi myös kehittää ja terveydenhuollon prosesseja muokata siten, että potilaiden lääkityslistojen ajantasaisuus voidaan varmistaa. Näin voitaisiin varmistaa paremmin, että annosjakelupalvelussa mukana olevat, useita lääkkeitä käyttävät iäkkäät henkilöt saavat asianmukaista lääkehoitoa. Kuntien ja terveydenhuollon toimijoiden tulisikin kiinnittää huomioita lääkityslistan ajantasaisuuden varmistamiseen ja lääkehoidon arvioinnin toteuttamiseen, kun he hankkivat annosjakelupalvelua apteekeilta. Rationaalista lääkehoitoa varmistavista toimista tulisi tehdä sopimus toimijoiden välillä, Juha Sinnemäki toteaa.

__________________

Proviisori Juha Sinnemäki väittelee 9.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Automated dose dispensing service for primary care patients and its impact on medication use, quality and safety“ (Koneellinen annosjakelupalvelu avoterveydenhuollossa ja palvelun vaikutus lääkkeiden käyttöön, lääkehoitojen laatuun ja lääkitysturvallisuuteen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P674, Yliopistonkatu 3.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden välityksellä.

Koneellinen annosjakelupalvelu

Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet pakataan kerta-annospusseihin annosteluajankohtien mukaan. Palvelu toteutetaan apteekkien kautta yhteistyössä hoitavan lääkärin ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Palvelun on oletettu ehkäisevän lääkkeiden annosteluvirheitä, parantavan potilaiden lääkehoitojen laatua ja hoitoon sitoutumista, vähentävän lääkkeiden kulutusta sekä säästävän hoitajien työaikaa avoterveydenhuollossa.

Suomen lisäksi koneellinen annosjakelupalvelu on käytössä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Alankomaissa.