Koirani jouduttiin lopettamaan harvinaisen sairauden vuoksi, siksi lahjoitan Helsingin yliopiston tekemään koirien terveystutkimukseen

17.11.2020
Lahjoitukset tukevat koirien perinnöllisten sairauksien tutkimusta merkittävällä tavalla. Anna Spikberg halusi tukea tutkimusta lahjoittamalla, kun hänen kääpiösnautserinsa Viivi jouduttiin lopettamaan parantumattoman sairauden vuoksi.

Ensimmäisen kerran Anna Spikberg huomasi, ettei hänen kuusivuotiaalla Viivi-kääpiösnautserillaan ollut kaikki kunnossa, kun se törmäsi kävelylenkillä suojatiemerkkiin.

– Ensin mietin, että mikä juttu tämä oli. Aloin seurata koiraa, että oliko se vain kertaluontoinen lipsahdus. Hyvin nopeasti huomasin, että koira alkoi myös kompuroimaan katukiveyksiin, Spikberg sanoo.

Spikberg otti yhteyttä koiran kasvattajaan sekä eläinlääkäriin. Syy Viivin törmäilyn ja kompuroinnin taustalla selvisi vasta toisella silmälääkärikäynnillä: Viivillä oli harvinainen verkkokalvon äkillinen surkastuma, sards. Sen syytä tai hoitoa ei tunneta, mutta sairaus johtaa nopeaan sokeutumiseen. Viivikin oli tullut lähes sokeaksi vain runsaassa parissa viikossa.

Näkökyvyn menettämisen ohella Viivi alkoi saada myös muita oireita. Sen hajuaisti heikkeni, ja sille alkoi tulla hengitysvaikeuksia. Sydän löi tavallista hitaammin. Kymmenisen kuukautta ensimmäisten oireiden jälkeen, heinäkuussa 2016, Viivin kunto romahti lopulta parissa päivässä.

– Kun hihna pääsi lenkillä pikkuisenkin kiristymään, Viivi alkoi kakoa. Sisällä ollessaan se sai pari kolme kouristelu- ja kakomiskohtausta päivässä. Näytti, ettei se saa henkeä. Sitä oli kauhea katsoa.

Tutun eläinlääkärin kanssa oli jo ollut puhetta, että jos oireet pahenisivat, Viivin ei annettaisi kärsiä. Päätös Viivin lopettamisesta oli vaikea, mutta oireiden rajuus helpotti sen tekemistä.

– Muutaman päivän ajan oireet olivat niin rajut, ettei tarvinnut miettiä, että josko vielä jotain. Tiesin, että sairauteen ei ole hoitoa. Ajattelin, että minun täytyy kantaa vastuu. Kun olen ottanut koiran, en halua, että se kärsii.

Viivin henkivakuutusrahat ohjattiin koirien terveystutkimusrahastoon

Viivistä oli otettu sairastumisen jälkeen verinäytteitä Helsingin yliopiston professori Hannes Lohen tekemään tutkimukseen, joka selvittää muun muassa koirien silmäsairauksien geenejä. Vaikka Viivin sairastama sards on harvinainen, kääpiösnautsereilla on myös tavallisempia silmäsairauksia, joihin tutkimuksesta on apua.

Lohen ryhmän tekemä tutkimus on osa Helsingin yliopiston koirien terveystutkimusrahaston varoista tuettua tutkimusta. Koirien terveystutkimuksen tavoitteena on parantaa koirien hyvinvoinnin edellytyksiä. Tutkimusrahastosta on myönnetty apurahoja silmäsarauksien tutkimisen lisäksi muun muassa englanninbuldoggien kokonaisterveyden kartoittamiseen sekä koirien syöpätutkimukseen. Koiria tutkimalla saadaan tärkeää tietoa myös ihmisen terveyden edistämiseksi, sillä koirilla ja ihmisillä on pitkälti samoja sairauksia.

Kun Viivi jouduttiin lopettamaan sardsin vuoksi, Anna Spikberg lahjoitti koiran henkivakuutuskorvauksen Helsingin yliopiston koirien terveystutkimusrahastoon. Hän halusi tukea tutkimusta, koska sanoo vuosien varrella seuranneensa, miten yliopistojen tutkimusrahoitusta on vähennetty.

Halusin omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että tutkimusta pystytään tekemään, Spikberg sanoo.

– Helsingin yliopisto tekee hirveän hyvää tutkimusta koirien terveyden osalta.

Lahjoittamiseen motivoi myös tieto siitä, että esimerkiksi yhden koirarodun perinnöllisten sairauksien tutkimus hyödyttää muitakin rotuja.

– Sillä, että tutkimuksen tavoitteena on, että koirien jalostuksesta saadaan karsittua vaaralliset yhdistelmät, tuotetaan toivon mukaan jatkossa terveempiä koiria.

”Pyrin aina tukemaan systemaattisesti”

Spikberg on jatkanut koirien terveystutkimusrahaston tukemista Viivin kuolemasta lähtien säännöllisesti vuosittain. Lahjoittaminen on hänelle tuttu tapa toimia, sillä hän tukee Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen lisäksi muitakin hankkeita. Lahjoittajana hän haluaa toimia pitkäjänteisesti.

– Pyrin itse aina tukemaan systemaattisesti. Niin, että syntyisi jatkumo, koska maailmaa ei yleensä saada kerralla valmiiksi.

Spikberg seuraa Helsingin yliopiston koirien terveystutkimustutkimuksen tuloksia Facebookissa.

Saan hyvän mielen, kun näen sieltä, mitä tutkimuksessa on saatu aikaiseksi, ja että olen voinut auttaa tätä tutkimusta, Spikberg sanoo.

Sinäkin voit tukea tutkimusta lahjoittamalla. Tee lahjoitus helposti verkossa