Atooppinen ihotulehdus on kutiseva ihosairaus, joka vaatii yleensä jatkuvaa hoitoa. Sairauden hoitoon käytetyillä lääkkeillä voi kuitenkin olla sivuvaikutuksia, ja jatkuvat antibioottikuurit lisäävät antibioottiresistenttien bakteerien syntyriskiä koiralla. Lisäksi ihotulehduksen hoito voi olla omistajalle hankalaa ja kallista.
Johanna Anturaniemi Helsingin yliopistosta selvitti väitöskirjatyössään koirien atopiaan liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen tulokset liittyvät ennen kaikkea immuunipuolustukseen ja mikrobialtistukseen.
– Liian puhdas ruoka ja ympäristö eivät välttämättä stimuloi nuorten koirien kehittyvää immuunipuolustusta riittävästi. Heikko immuniteetti voi puolestaan altistaa esimerkiksi atopialle ja yliherkkyyksille myöhemmin elämässä, joka onkin tärkeä seikka huomioitavaksi, kun halutaan ehkäistä näiden sairauksien syntyä, kertoo Anturaniemi.
Puhdas koti ja turkin valkoinen väri nostavat atopiariskiä
Ympäristötekijöiden ja atopian yhteyttä selvitettiin koiran omistajille lähetetyn DogRisk-kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 9000 koiraa, joissa oli sekä terveitä että atooppisista iho-oireista kärsiviä koiria.
Iho-oireita esiintyi prosentuaalisesti eniten valkoisella länsiylämaanterrierillä, bokserilla, englanninbulldoggilla, dalmatialaisella ja ranskanbulldoggilla. Roturyhmittäin tarkasteltuna terriereillä sekä ajavilla ja jäljestävillä koirilla oli merkitsevästi enemmän iho-oireita kuin sekarotuisilla. Toisaalta pystykorvilla, alkukantaisilla koiraroduilla ja vinttikoirilla oli merkitsevästi vähemmän iho-oireita kuin sekarotuisilla.
Anturaniemen mukaan iho-oireiden riskiä vähensi merkitsevästi se, että koira oli syntynyt omistajaperheeseen, sen kanssa asui muitakin koiria ja se asui omakotitalossa. Kaksi ensimmäistä olivat yhteydessä myös vähäisempään atopiariskiin eläinlääkärin diagnosoimilla koirilla. Suurempaan iho-oireriskiin yhdistyivät sen sijaan hyvin puhdas koti ja se, että koiran turkissa yli puolet pinta-alasta oli valkoista.
Ruokavaliolla voi olla merkitystä
Anturaniemi tutki myös erilaisten ruokavalioiden merkitystä koiran atopian kehitykseen. Kliinisessä ruokintatutkimuksessa terveet ja atooppiset staffordshirenbullterrierit ruokittiin joko kuivamuonalla tai raakaruoalla noin neljän kuukauden ajan.
Anturaniemen tutkimuksessa ilmeni, että ruokavaliolla oli vaikutusta myös ihon geenitoimintaan. Raakaruoka lisäsi muun muassa immuunipuolustukseen ja antioksidantteihin liittyvien geenien toimintaa. Tämä voisi tukea ihoa puolustautumisessa ympäristön mikrobeja vastaan. Myös atooppisten ja terveiden koirien välillä löydettiin paljon geenitoiminnan eroja, ja osaan atopiaan liittyvistä geeneistä vaikutti myös ruokavalio.
– Tutkimus antaa mielenkiintoisia viitteitä ruokavalion vaikutuksesta ihon geenitoimintaan sekä elimistön immuunipuolustuksen muokkaamiseen. Tarvitsemme vielä enemmän tutkimustietoa koirien atooppisen ihotulehduksen ehkäisykeinoista niin ympäristötekijöiden, perintötekijöiden kuin ravinnonkin osalta, summaa Anturaniemi.
Väitös:
MMM Johanna Anturaniemi väitteli 16.2.2018 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The relationships between environment, diet, transcriptome and atopic dermatitis in dogs".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, Lukusali B6, Latokartanonkaari 7. Vastaväittäjänä on professori Huub Savelkoul, Wageningen University & Research, ja kustoksena on professori Aila Vanhatalo. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väitöskirjatyö tehtiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolla toimivassa DogRisk-tutkimusryhmässä, jota johtaa ELT dosentti Anna Hielm-Björkman. Johanna Anturaniemestä tulee maatalous- ja metsätieteiden tohtori, pääaineena kotieläintieteet. Anturaniemi on nykyään myös eläinlääketieteen opiskelija Helsingin yliopistossa.