MRSP-bakteerin osuus väheni koirien stafylokokkibakteereissa
MRSP-bakteerin eli metisilliiniantibiootille vastustuskykyisten stafylokokkien osuus laski ensi kertaa alle 10 prosentin.
– Näin alhaalla MRSP-kantojen osuus ei ole ollut kertaakaan seuranta-aikana, kertoo eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion johtaja, dosentti Merja Rantala. Seuranta aloitettiin Helsingin yliopistoon perustetussa laboratoriossa vuonna 2011.
Kuva: Metisilliinille resistenttien Staphylococcus pseudintermedius-kantojen osuus vuosina 2011–2017 Suomessa. Lähde: Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
– Koirien stafylokokeissa myös muiden antibioottien osalta on havaittu myönteistä kehitystä, mutta työsarkaa vielä riittää, sanoo Rantala. Bakteerikannoista on kuitenkin edelleen lähes neljännes vastustuskykyisiä esimerkiksi makrolidi-antibiooteille, hän jatkaa.
Kolibakteerit myös hieman aiempaa herkempiä
Koirien kolibakteerien antibioottiresistenssi pysyi joko ennallaan tai laski hieman. Kolibakteeri on yleisin koirien virtsatietulehdusten aiheuttaja.
Merkittävintä oli fluorokinoloniresistenssin puolittuminen 15 prosentista seitsemään prosenttiin.
– Fluorokinolonit ovat erittäin tärkeitä reservilääkkeitä, joten tästä kehityksestä täytyy olla mielissään, sanoo eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopistosta.
Kissojen taudinaiheuttajat herkempiä antibiooteille kuin koirien
Seurannassa saatiin ensi kertaa tietoa myös kissojen taudinaiheuttajien vastustuskyvystä antibiooteille. Aiemmin näytemäärä on ollut liian vähäinen.
Kissojen stafylokokki- ja kolibakteerit olivat kautta linjan herkempiä kuin koirien. Tästä huolimatta myös kissojen bakteereissa resistenssi väheni. Esimerkiksi kolibakteereiden resistenssi amoksisilliini-klavulaanihapolle laski merkittävästi ollen vuonna 2017 enää 7 prosenttia.
ESBL- ja AmpC-bakteerien osuus lähes ennallaan
Bakteerien tuottamat ESBL- ja AmpC-entsyymit muuttavat useita penisiliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkeaineita tehottomiksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti infektioiden hoitoa.
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja eli ns. ESBL-entsyymejä tuottavien bakteerien osuus koirien kolibakteereista oli 1,6 prosenttia vuonna 2017, kun aiempina vuosina osuus vaihteli 2 – 4 prosentin välillä. Vastaavasti AmpC-bakteerien osuudet olivat pari prosenttiyksikköä korkeampia. Kissoilla näiden bakteerien osuus on 0,6 – 2,4 prosenttia.
Karbapenemaasia tuottavia bakteerikantoja ei vuoden 2015 jälkeen ole eläimiltä löytynyty.
Mistä hyvä kehitys johtuu
Evira ja Fimea julkaisivat 15.11.2018 blogikirjoituksen, jonka mukaan tablettimuotoisten antibioottien myyntimäärät ovat vähentyneet huomattavasti. Vaikka eläinlajikohtaista lääkekulutusta ei toistaiseksi saada yksilöityä, tiedetään, että tabletteina myytävät valmisteet käytetään lähinnä koirille ja kissoille.
– Eläinlääkärit ovat käärineet hihat ja lähteneet ansiokkaasti mukaan resistenssitalkoisiin: antibiootteja määrätään yhä vähemmän ja näytteitä lähetetään tutkittavaksi yhä enemmän, kiittelee Grönthal.
– Vaikka pitkästä aikaa on valoa näkyvissä, työtä vielä tarvitaan. Haastamme eläinlääkärit ja eläinten omistajat jatkamaan hyvää työtä resistenssitilanteen parantamiseksi, Rantala toteaa.
Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä. FINRES-Vet -raporttieläinten antibioottien kulutuksesta ja bakteerien resistenssistä julkaistaan myöhemmin syksyllä.
Lisätietoja:
Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.2018
Usein kysyttyä MRSP:stä
Usein kysyttyä ESBL:stä
Usein kysyttyä NDM-bakteeriesta
NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä osoitettiin ensimmäistä kertaa
Yhteystiedot:
Merja Rantala, Dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 050 415 5482; merja.rantala@helsinki.fi
Thomas Grönthal, kliininen opettaja
Helsingin Yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 050 415 0590; thomas.gronthal@helsinki.fi