Kaikuluotaus sopii hyvin Etelä-Suomen järvien kuorekantojen arviointiin, pohjoisen siikajärvissä soveltuvuus vaihtelee

Kaikuluotauksen soveltuvuus vaihtelee järvestä, kalapopulaatiosta ja ajankohdasta riippuen. Erityisesti suurta vaihtelu on Pohjois-Lapin järvissä, joissa vuoden- ja vuorokaudenaika vaikuttavat ratkaisevasti kaikuluotauksen onnistumiseen.

Suomessa kaikuluotausta on käytetty jo kauan muikkukantoja arvioitaessa, mutta menetelmä sopii hyvin myös sameiden Etelä-Suomen järvien kuorekannoille. Sameissa järvissä esiintyy kuitenkin runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka aiheuttavat suuren virheen normaalilla tavalla laskettuihin kalamääräarvioihin.

– Jouduimmekin kehittämään menetelmän, jolla pystyimme erottamaan kalojen ja toukkien aiheuttamat kaiut toisistaan melko tiheissäkin sulkasääskiesiintymissä, kuvailee bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Tommi Malinen.

Hyvin sameissa järvissä tarvitaan kaikuluotauksen lisäksi myös pintatroolausta, koska kuoreet ovat ajoittain liian pinnassa, kaikuluotaimen katvealueella.

Kaikuluotauksen soveltuvuus Pohjois-Lapin karujen ja kirkkaiden järvien siikakantojen arviointiin vaihtelee suuresti.

– Parhaiten kaikuluotaus sopii usean siikamuodon järvissä esiintyvän ja ulapalle keskittyneen tiheäsiivilähampaisen pikkusiian eli reeskan arviointiin. Yhden siikamuodon järvissä myös suureksi kasvava harvasiivilähampainen siika eli pohjasiika saattaa esiintyä ulapalla, jolloin senkin runsautta voidaan arvioida kaikuluotauksella. Usean siikamuodon järvissä pohjasiika esiintyy matalilla alueilla ja pienikokoinen harvasiivilähampainen siika eli rääpys kaikuluotaimen pohjakatveessa, joten niiden runsautta ei voida arvioida kaikuluotauksella, Tommi Malinen kertoo.

Lapin järvissä vuoden- ja vuorokaudenaika vaikuttavat kaikuluotauksen soveltuvuuteen voimakkaasti. Keskikesällä siiat pysyttelevät kaikuluotaimen pohjakatveessa sekä päivällä että yöllä. Sama ilmiö havaittiin syyspäivinä. Sen sijaan pimeinä syysöinä siiat esiintyivät ulapalla välivedessä, jolloin niiden määrää voitiin arvioida kaikuluotauksella.

_________________

MMM Tommi Malinen väittelee 7.9.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Hydroacoustic fish stock assessment in southern and northern boreal lakes – potential and constraints" (Kaikuluotauksen soveltuvuus Etelä-Suomen kuorejärvien ja Pohjois-Suomen siikajärvien kalakantojen arviointiin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Walter-sali, EE-rakennus, Agnes Sjöbergin katu 2, Helsinki.