Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2023.
Ajatus tieteestä ja uskonnosta toisensa poissulkevina uskomuksina istuu kulttuurissamme tiukassa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan armoton vastakkainasettelu ei toimi.
Ihmisillä on tapana puhua tieteellisestä maailmankuvasta, mihin liittyy ajatus yhdenmukaisesta rationaalisesta ajattelusta.
— Todellisuudessa tiedeorientoituneiden ihmisten uskomuksissa on paljon monimuotoisuutta ja osa heistä uskoo myös yliluonnollisiin ja uskonnollisiin selityksiin, uskontotieteilijä Roosa Haimila sanoo.
Uskomukset yhdistyvät
Uskonto ja tiede on nähty monissa aikaisemmissa tutkimuksissa kilpailevina tapoina hahmottaa maailmaa. Myös arkiajattelussa yliluonnollisten ja tieteellisten uskomusten välillä nähdään usein konflikti.
Haimila muistuttaa, että ihmiset yhdistelevät erilaisia uskomuksia.
— Ihminen voi uskoa esimerkiksi alkuräjähdykseen, mutta samalla ajatella, että Jumala sai sen aikaan.
Uskonnon merkitys on vähentynyt monissa maissa, mutta ihmiset eivät lakkaa etsimästä vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Vaikuttaa siltä, että tiede korvaa osin uskonnon roolin monissa kysymyksissä, esimerkiksi kuolemanjälkeisen osalta, Haimilan aineistosta käy ilmi.
— Ihmiset perustelivat kuoleman jälkeistä jatkuvuutta termodynamiikan lailla, jossa energian määrä on aina vakio, Haimila kertoo.
Roosa Haimila väitteli 2.9. Helsingin yliopistossa uskontotieteen alalta aiheesta Beyond Scientific Worldviews: Belief in Science and ‘Supernatural’ Explanations in Science-Oriented Individuals.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.