– Oksitosiini-hormoni näyttäisi vaikuttavan siihen mitä koira näkee, sekä siihen miten se näkemänsä kokee, tulkitsee tohtorikoulutettava Sanni Somppi.
Koiran mieli -ryhmän tutkijat näyttivät 43 koiralle tietokoneen ruudulta kasvokuvia hymyilevistä ja vihaisista ihmisistä. Kukin koira osallistui testiin kahdesti: koetilanteessa annetun oksitosiini-hormonin vaikutuksen alaisena ja ilman. Koirien huomion kiinnittymistä kuviin sekä pupillin kokoa mitattiin katseenseurantalaitteella. Mielentilat ja tarkkaavaisuus ohjaavat katsetta ja pupillien kokoa, joten katseenseuranta toimii ikkunana koiran mielen toimintaan.
Yleensä koirien huomio kiinnittyy siihen mikä on merkityksellisintä kussakin tilanteessa, kuten uhkaaviin ärsykkeisiin pelottavassa tilanteessa. Eloonjäämisen näkökulmasta on tärkeää havaita ja tulkita vaaratekijät nopeasti. Oksitosiinin vaikutuksen alaisina koirat olivat enemmän kiinnostuneita hymyilevistä kasvoista kuin vihaisista.
Lisäksi oksitosiini vaikutti myös koirien tunnetilaan, mikä todettiin niiden pupillien koosta.
– Onnistuimme ensimmäisinä maailmassa käyttämään pupillien koon mittaamista koirien tunnetilan arvioinnissa. Aiemmin menetelmää on käytetty vain ihmisillä ja ihmisapinoilla kertoo tutkimusryhmän johtaja professori Outi Vainio.
llman oksitosiinia koirien pupillit olivat suurimmat niiden katsellessa vihaisia kasvoja. Se oli merkki siitä, että vihaiset kasvot aiheuttivat koirissa suuremman tunnereaktion. Oksitosiinin vaikutuksen alaisena hymyilevät kasvokuvat kuitenkin nostattivat koirien tunnetilaa enemmän kuin vihaiset. Toisin sanoen oksitosiini todennäköisesti lievensi vihaisten kasvojen uhkaavuutta ja lisäsi hymyilevien kasvojen miellyttävyyttä.
– Molemmat vaikutukset edistävät koiran ja ihmisen kommunikaatiota sekä kiintymyssuhteen kehittymistä, kertoo tutkimusryhmän johtaja professori Vainio.
Professori Vainion tutkimusryhmä on aiemmin soveltanut menestyksekkäästi katseenseurantaa ja aivosähkökäyrämittausta koiran mielen tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa yhteistyökumppanina toimi unkarilainen koiratutkimuksen uranuurtaja József Topál, jonka erikoisalaa ovat koiran ja ihmisen vuorovaikutus sekä koirien sosiaalinen älykkyys.
Alkuperäinen julkaisu:
Somppi S, Törnqvist H, Topál J, Koskela A, Hänninen L, Krause CM and Vainio O (2017) Nasal Oxytocin Treatment Biases Dogs’ Visual Attention and Emotional Response toward Positive Human Facial Expressions. Front. Psychol. 8:1854. doi: 10.3389/fpsyg.2017.01854
Linkki julkaisuun: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2017.01854/full
Yhteydenotot:
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/animal-mind
Sanni Somppi, puh. 050 312 1019, sanni.somppi@helsinki.fi
Outi Vainio, puh. 050 415 5251, outi.vainio@helsinki.fi