Helsingin yliopiston biologisille tutkimusasemille yhteinen johtaja

Maaliskuun alussa aloittanut Jouni Heiskanen haluaa vapauttaa asemien voimia tutkimukseen ja paikallisyhteyksien luomiseen ja ottaa vastuun pitkän aikavälin suunnittelusta.

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kolme tutkimusasemaa saavat maaliskuun alusta uuden, yhteisen johtajan. Hangossa sijaitsevan Tvärminnen eläintieteellisen aseman, Hämeenlinnassa sijaitsevan Lammin biologisen aseman ja Enontekiön Kilpisjärven biologisen aseman johtoon nousee tiedekunnasta 2015 väitellyt Jouni Heiskanen (s. 1983).

Tähän saakka joka asemalla on ollut oma johtajansa. Jouhevan muutoksen on mahdollistanut se, että kahdella asemalla johtajan tehtävää on tähän saakka hoitanut sijainen.

Aseman johtajan tehtäviin on aiemmin kuulunut niin aseman arkitoiminnoista vastaaminen kuin pitempien suuntaviivojen vetäminen ja strateginen suunnittelu. Yhteisen johtajan ei ole tarkoitus tasapäistää asemia. Se olisikin mahdotonta, sillä asemat ovat kovin erilaisia.

Sen sijaan Jouni Heiskanen kokee tehtäväkseen vapauttaa asemien voimavaroja tutkimukseen sekä omien sidosryhmien kanssa toimimiseen ja ottaa harteilleen asemien yleisemmän yhteisen linjan asemoimisen sekä kansalliseen ja kansainväliseen tiedepolitiikkaan liittyvät tehtävät.

– Asemilla on paljon annettavaa verkostoitumisessa ja palveluiden tarjoamisessa vieraileville tutkijoille, ja tässä minulla on melkoisesti tekemistä. Asemien näkyvyyttä on lisättävä ja samalla tarkennettava, kuinka tavoitamme kohderyhmämme ja mitä palveluita he tarvitsevat, Jouni Heiskanen toteaa.

Esimerkkinä Heiskanen tarjoaa asemilta löytyvät tutkimusaineistot. Tutkimusasemilla on erilaisten tutkimusprojektien lisäksi tehtävänä toimia tukikohtana monenlaiselle pitkällä aikavälillä kerätylle aineistolle. Tyypillisesti tällaisia ovat jopa yli sadan vuoden ajan säännöllisesti kerätyt ilmastoon, mereen, kasveihin ja eläimiin liittyvät havainnot. Nämä niin sanotut pitkät aikasarjat ovat mittaamattoman arvokkaita esimerkiksi ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia arvoitaessa.

Eri asemilla on hyvin erityyppistä aineistoa, ja usein niihin on ollut hankala päästä käsiksi. Heiskasen tavoitteena onkin saada avattua asemilla kerättyjä aineistoja paremmin niin, että niitä voi hyödyntää asemien, ja myös Suomen, ulkopuolelta. Hän haluaisi myös kehittää asemien välistä yhteistyötä yli organisaatio- ja valtakunnanrajojen.

– Asemat ovat paikallinen linkki ympäristön globaaleihin haasteisiin. Niillä tehtävä tutkimus auttaa ymmärtämään esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja ilmastonmuutosta. Toisaalta asemilla voidaan löytää paikallisia ratkaisuja näihin haasteisiin, mukaanlukien kestävä kehitys. Näissä on tärkeää niin monitieteinen yhteistyö kuin yhteiset hankkeet kunnallisten ja valtiollisten toimijoiden kanssa.