Euroopan vanhin maakotka on savolainen

22.2.2019
Suomen vanhin maakotka on havaittu tammikuun lopulla Pohjois-Savossa. 34-vuotias kotka on todennäköisesti myös Euroopan vanhin yksilö.

Luontokuvaaja Ari Komulainen kuvasi maakotkan (Aquila chrysaetos) Pohjois-Savossa. Kotkalla oli rengas vasemmassa jalassa, ja renkaan numerokin näkyi kuvissa. Komulainen teki rengasilmoituksen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimistoon, ja loppu on historiaa: tämä upea lintu sai renkaan nilkkaansa 34 vuotta 6 kuukautta ja 27 päivää aiemmin. Kyseessä on kolmanneksi vanhin rengastettu lintumme. Suomen lintujen ikäennätystilastossa tätä kotkaa vanhempia ovat vain 34 vuotta ja 11 kuukautta vanha etelänkiisla (Uria aalge) sekä 34 vuotta ja 7 kuukautta vanha harmaalokki (Larus argentatus).

Euroopan lintujen ikäennätystilastoa ylläpitää maanosamme rengastustoimistojen kattojärjestö EURING. EURINGin tilastossa maakotkamme kiilaa ykköspaikalle, Euroopan vanhimmaksi maakotkaksi. Tilastoa tutkimalla selviää, että maanosamme pitkäikäisimpiä lintuja ovat pikkuliitäjä (Puffinus puffinus) (ennätys 50 vuotta ja 11 kuukautta) ja tukkasotka (Aythya fuligula) (45 vuotta ja 3 kuukautta).

Nyt havaittu koirasmaakotka syntyi keväällä 1984 Pohjois-Pohjanmaalla pesän ainoana poikasena. Poikasen rengasti Jouni Ruuskanen, joka on tehnyt pitkän uran kotka- ja muuttohaukkarengastajana.

Rengastushetken jälkeen lintu tavattiin seuraavan kerran 1986 Lounais-Suomessa, Laitilassa, jossa se vieraili talviaikaan haaskalla. Linnusta saatiin valokuvia, joista renkaan tunnus kyettiin luotettavasti lukemaan.

Tämän jälkeen kului yli kolme vuosikymmentä ilman ainoatakaan havaintoa linnusta. Näinä vuosina kotkakoiras on saavuttanut sukukypsyyden ja löytänyt puolison ja mitä ilmeisimmin lisääntynyt monta, monta kertaa.

Suomessa on rengastettu ajanjaksolla 1913–2018 yhteensä 3 865 maakotkaa. Valtaosa näistä on saanut renkaan jalkaansa pesäpoikasena. Pesimämenestyksestä riippuen vuosittain rengastetaan keskimäärin hieman yli sata maakotkan poikasta.

Pääosa maakotkistamme pesii poronhoitoalueella. Aiemmin maakotkaa vainottiin, mutta tätä nykyä paliskunnat saavat korvauksen alueella pesivien maakotkien pesämäärän mukaan. Tämä on johtanut vainon vähenemiseen ja kannan hitaaseen kasvuun. Tästä johtuen maakotka on hiljalleen asettumassa pesimään alueille, joilta se on ollut pitkään poissa. Maakotka on yhä hyvin harvinainen pesimälintu maamme pohjoisosien laajimmilla metsäalueilla. Pesimäkantamme koko on noin 300–400 paria.

Lisätietoja

Museomestari Juha Honkala puh: +358 50 318 2352, juha.honkala@helsinki.fi

Luontokuvaaja Ari Komulainen, +358 44 5234772, ajkomulainen@gmail.com

Rengastaja Jouni Ruuskanen, +358 400 287686

Lintujen rengastus

Lintujen ikäennätykset