Arvostettu 2 miljoonan euron EU-rahoitus viidelle Helsingin yliopiston tutkijalle

Viisi Helsingin yliopiston tutkijaa on saanut Euroopan tutkimusneuvoston ERC Consolidator Grant -rahoituksen. 2 miljoonan euron rahoitus on viisivuotinen.

Mitä tieteellinen keksiminen on tekoälyn aikakaudella

Tekoälyjärjestelmät ovat viime vuosina johtaneet merkittäviin tieteellisiin läpimurtoihin esimerkiksi biologiassa ja lääkesuunnittelussa. Tekoälyn käyttö tieteessä herättää kuitenkin myös kritiikkiä. 

Yliopistonlehtori  tieteenfilosofian ja kognitiotieteen alaan kuuluva hanke pyrkii vastaamaan siihen, kuinka ihmisen ja koneen yhteistyö toimii tieteellisissä ongelmanratkaisuprosesseissa ja miten tekoäly muokkaa tieteellistä menetelmää.

Tutkimus auttaa ennakoimaan tekoälyn aiheuttamia muutoksia tutkimuksen tekemisessä ja kehittämään luotettavan tutkimuksen periaatteita ja käytäntöjä.

Kvarkkiaineen saloja selvittämässä

Akatemiatutkija ERC-rahoitetussa projektissa tutkijat pyrkivät selvittämään, miten aine käyttäytyy neutronitähtien äärimmäisissä tiheyksissä.

Kun aine puristuu äärimmäisen tiheäksi, sille voi syntyä uusi olomuoto, jossa alkeishiukkaset eli kvarkit ja gluonit eivät enää ole sidotuissa tiloissa. Näin muodostuu niin sanottua kvarkkiainetta, jonka ominaisuudet tunnetaan vielä puutteellisesti. 

Hankkeessa kehitetään uusia teoreettisia laskentamenetelmiä vahvan vuorovaikutuksen (QCD) tutkimiseen. Kvarkkiaineen luotettava tunnistaminen auttaisi ratkaisemaan neutronitähtien rakenteen keskeisen avoimen kysymyksen ja syventäisi ymmärrystä aineen perusominaisuuksista.

Käsitteet tiedon mahdollistajina

Hyvät käsitteet mahdollistavat oikeiden kysymysten esittämisen, uusien hypoteesien muotoilemisen ja hyvien selitysten antamisen. Professori ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan, millaiset käsitteet ovat tiedollisesti hyviä, miten kielelliset ja käsitteelliset käytännöt ja resurssit muovaavat yksilöiden ajattelua, sekä miten uusien käsitteiden omaksumista esimerkiksi tieteessä voidaan ymmärtää ja mallintaa rationaalisena prosessina.

Tarkasteltavat kysymykset ovat filosofisia, mutta projekti nojaa tutkimukseen käsitteistä ja luokitteluista psykologiassa, kielitieteessä ja kognitiotieteessä.

Käsitteet ovat voimakkaita sosiaalisen ja poliittisen vaikuttamisen välineitä. On tärkeää, että yhteiskunta ymmärtää ja arvioi kriittisesti niitä käsitteitä, joiden varassa se toimii. Tämä tutkimus tarjoaa työkaluja arviointiin.

Mitä syöpäsolut kuluttavat ja miten kulutus ohjaa niiden toimintaa

Akatemiatutkija ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan, kuinka suolistosyöpä hankkii tarvitsemansa ravintoaineet. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten solut säätelevät ravinnonottoa liuenneiden aineiden kantajaproteiineina tunnettujen pintaproteiinien avulla. Hankkeessa pyritään suolistomallin avulla selvittämään, miten ravinnonotto vaikuttaa syöpäsolujen käyttäytymiseen elävässä kudoksessa.

Tutkimuksessa suoliston kantasolujen ja syöpää aiheuttavien solujen aineenvaihduntaympäristö kartoitetaan edistyneillä kuvantamismenetelmillä sekä kehitetään uuden sukupolven hiirimalleja, jotta voidaan tutkia liuenneiden aineiden kantajaproteiinin toimintaa syövän kehittymisessä. Hankkeessa myös analysoidaan tiettyjä kantajaproteiineja potilasnäytteiden avulla.

Tavoitteena on selvittää syöpäsolujen ravinnonoton keskeiset periaatteet. Näin saadaan arvokkaita työkaluja ja kokeellisia malleja, joilla voidaan tutkia erityyppisten syöpien aiheuttamia aineenvaihdunnan muutoksia.

Tutkimusryhmä: 

Miten solujen evoluutio muokkaa trooppisten kalojen värejä

Apulaisprofessori tutkimusryhmineen selvittää, miten solutyyppien evoluutio vaikuttaa eläinten ulkoasuun ja osaltaan myös luonnossa esiintyvien lajien kirjoon. 

Hankkeessa selvitetään pigmenttisolujen kehitystä, toimintaa ja rakennetta säätelevän geneettisen koodin vaikutusta. Tutkimus pohjautuu Itä-Afrikan hautavajoaman järvissä elävien trooppisten kirjoahventen värien luonnolliseen kirjoon.

Tutkijat jäljittävät yhteyksiä geenien, solujen ja näkyvien piirteiden välillä ymmärtääkseen, miten evoluutio muuttaa soluja muokkaamaan eliöiden väritystä.

Yksittäisten solujen muutoksia kuvaamalla voidaan kuvata myös kudoksissa ja eliöissä havaittavia eroja. Hanke lisää tietoa biologisista järjestelmistä, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden taustalla.

Tutkimusryhmä: