Nautojen metaanipäästöt osana ilmastokriisiä ovat olleet suurennuslasin alla jo pitkään. Tutkijat eri puolilla maailmaa yrittävätkin löytää keinoja vähentää ilmaan karkaavan metaanin määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa ruokinnan hienosäätöä, sillä metaani syntyy lehmän neljästä mahasta ensimmäisessä eli pötsissä, josta lehmä röyhtäilee kaasun ilmakehään.
– Se ei siis poistu takatietä. Tämä tulee monelle yllätyksenä, naurahtaa lehmien ruokintaan perehtynyt yliopistotutkija Anni Halmemies-Beauchet-Filleau Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Halmemies-Beauchet-Filleau on saanut lupaavia tuloksia ruokkimalla Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan noin 60-päistä karjaa Suomessa perinteiseen happosäilöttyyn nurmirehuun eli AIV-rehuun pohjautuvan dieetin lisäksi murskatulla rapsinsiemenellä ja viljalla.
Murskattuja rapsinsiemeniä syöneet lehmät röyhtäilivät ilmoille jopa lähes viidenneksen vähemmän metaania ja kolmanneksen vähemmän vetyä verrattuna perinteisellä mallilla ruokittuihin lehmiin, joiden valkuaisrehuna oli vähärasvainen rapsirouhe.
Runsaasti öljyä sisältävä murskattu rapsinsiemen pehmensi lisäksi maitorasvaa laskemalla viidenneksellä maidon tyydyttyneiden rasvahappojen määrää. Maidontuotanto tai maidon rasvapitoisuus eivät kuitenkaan pudonneet, ja lehmät voivat yhtä hyvin kuin aiemmalla ruokinnallakin.
– Lehmälle metaani on pelkkä sivutuote, eli ilmaan haihtuvaa ravinnon energiaa. Ei ole myöskään tuottajan etu, että osa rehun energiasisällöstä häviää taivaan tuuliin, Anni Halmemies-Beauchet-Filleau sanoo.
Ruokintaresepti on säädetty nimenomaan Suomen oloihin, sillä nautojen perusrehuna käytetään maailmalla muutakin kuin runsaasti kuituja sisältävää heinänurmea. Rasvapitoinen rapsinsiemen ei toimi yhtä hyvin esimerkiksi tärkkelyspitoisen maissirehun kanssa, koska yhdistelmässä ei ole tarpeeksi pötsin hyvinvointia tukevia kuituja. Soijarehut ovat tyypillisiä ulkomailla, mutta Suomessa niitä ei käytetä osana lypsylehmien ravintoa.
Suomessa on kokeiltu muitakin nurmisäilörehun oheen sopivia öljykasveja. Anni Halmemies-Beauchet-Filleau nostaa esiin ruistankion eli paremmin camelina-nimellä tunnetun ristikukkaiskasvin.
– Se saattaisi olla rypsiä ja rapsia helpompi viljeltävä, koska enemmän maatiaisena se kestää paremmin tauteja ja tuhoeläimiä. Sillä voidaan myös päästä rypsin satotasoihin. Camelinarehujen potentiaalia olisikin mielenkiintoista tutkia enemmän, Anni Halmemies-Beauchet-Filleau visioi.
Dairy products with reduced saturated fatty acids -projekti on saanut rahoitusta EIT Food -hankkeelta, joka on osa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaa.
Artikkeli:
Halmemies-Beauchet-Filleau ym. 2019. Rapeseed lipids to decrease saturated fatty acids in milk and ruminal methane emissions of dairy cows. Proceedings of the 10th Nordic Feed Science Conference, sivut 69-73.
Lue lisää:
Kotieläintiede-tutkimusryhmä
EIT Food -projekti Dairy products with reduced saturated fatty acids (englanniksi)