Amazonin linnuston monipuolisuus pohjautuu ilmaston muinaisiin vaihteluihin

Kaukana menneisyydessä tapahtuneet ilmaston vaihtelut vaikuttivat eri tavalla eri osissa Amazonia, ja se näkyy nykypäivän lajirunsaudessa.

Tutkijat ovat jo yli sadan vuoden ajan yrittäneet ymmärtää Amazonin alueen valtaisan monimuotoisuuden perimmäisiä syitä. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että monimuotoisuutta selittää kosteustasojen vaihtelu noin 2,5 miljoonaa – 11 000 vuotta sitten. Kosteuden määrä oli erilainen eri aikoina ja eri puolilla Amazonin aluetta.

Tutkimuksen mukaan kosteiden Amazonin luoteisosien ja niitä kuivempien kaakkoisosien välillä on aikojen saatossa ollut jyrkkä raja. Tulokset selittävät, miksi linnusto on Amazonin länsi- ja pohjoisosissa monimuotoisempaa kuin etelä- ja kaakkoisosissa, ja se on ollut alueella kauemmin.

Etelä- ja kaakkoisosien linnusto on peräisin nuoremmalta kaudelta, jolloin ilmasto suosi sademetsien syntymistä. Nämä alueet eivät välttämättä ole olleet jatkuvasti metsän peitossa, ja ne ovat olleet alttiimpana sademäärän vähentymiselle.

– Nykyinen metsien häviäminen uhkaa eniten jo aiemmin ilmaston vaihteluille herkempiä Amazonin kaakkoisosia. Ilmastonmuutosten nykyisiä vaikutuksia mietittäessä on hyvin todennäköistä, että menneisyydessä tapahtuneet muutokset metsäpeitteen jakautumisessa tällä alueella käynnistyvät jälleen ja johtavat luonnon monimuotoisuuden häviämiseen, sanoo intendentti Alexandre Aleixo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Kansainvälisessä tutkimuksessa kerättiin geneettistä ja muuta dataa noin tuhannesta lintuyksilöstä, jotka edustivat kymmeniä Amazonin alueen lintulajeja. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus oli mukana tutkimuksessa.

Artikkeli:

Silva SM, Peterson AT, Carneiro L, Burlamaqui TCT, Ribas CC, Sousa-Neves T, Miranda LS, Fernandes AM, d'Horta FM, Araújo-Silva LE, Batista R, Bandeira CHMM, Dantas SM, Ferreira M, Martins DM, Oliveira J, Rocha TC, Sardelli CH, Thom G, Rêgo PS, Santos MP, Sequeira F, Vallinoto M, Aleixo A (2019) A dynamic continental moisture gradient drove Amazonian bird diversificationScience Advances. DOI: 10.1126/sciadv.aat5752.

Amazonin alueen monimuotoisuuden syistä keskusteltu jo 150 vuotta

Luonnontieteilijä Alfred Russel Wallace 1800-luvulla oli yksi ensimmäisistä, joka kehitti hypoteesiä selittämään Amazonin luonnon monimuotoisuutta. Wallacen mukaan suuret Amazonin alueen joet edistivät populaatioiden eristäytymistä, jolloin ne useiden sukupolvien jälkeen erilaistuivat eri lajeiksi.

Lintutieteilijä ja geologi Jürgen Haffer puolestaan esitti 1969, että lajiutuminen syntyi refuugioiksi nimitetyillä Amazonin alueilla. Amazonin refuugiot ovat pysyvästi kosteina pysyviä, eristyneitä alueita, jotka pysyivät metsien peitossa ilmaston kuivienkin jaksojen aikana noin 2,5 miljoonaa – 11 000 vuotta sitten.

Uusimmassa tutkimuksessa suurta monimuotoisuutta selittäväksi päätekijäksi on löydetty kosteustasojen vaihtelu eri aikoina ja eri puolilla Amazonia pleistoseenikaudella noin 2,5 miljoonaa – 11 000 vuotta sitten.