Akateemikko Ilkka Hanskin merkittävä hyönteiskokoelma lahjoituksena Luonnontieteelliselle keskusmuseolle

Ilkka Hanskin hyönteiskokoelmaan sisältyy 13 423 neulattua näytettä, jotka edustavat 343:a vähän tunnettua kovakuoriais- ja kärpäslajia Madagaskarilta, Borneosta, Sulawesista, Sumatralta ja eri puolilta Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa. Kokoelma on nyt järjestetty, digitoitu ja saatettu tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön.

Akateemikko Ilkka Hanskin (1953–2016) perintö ekologian alalla tunnetaan laajalti, mutta hänen tutkimuksena pohjana ollut arvokas hyönteisaineisto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hanskin hyönteiskokoelma lahjoitettiin Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS) vuonna 2017. 

Kokoelma sisältää neulattuja näytteitä, jotka edustavat useita kovakuoriaisheimoja (Scarabaeidae, Hybosoridae, Staphylinidae ja Silphidae) sekä Calliphoridae-kärpäsheimoa. Lahjoitukseen sisältyy myös tuhansia alkoholiin säilöttyjä näytteitä. Kokoelma on merkittävä, koska se keskittyy valikoituihin hyönteisryhmiin ja sen sisältämät näytteet on kerätty koskemattomilta alueilta, jotka ovat vaarassa kadota.

Hanski hyönteiskokoelma

Hanskin kokoelman lantakuoriaisia Luomuksen hyönteiskokoelmassa. Kuva: Pekka Malinen.

– Tutkijat ovat jo työstäneet aineistoa ja kuvanneet kokoelmasta kymmeniä tieteelle uusia lajeja. Aineisto on arvokas sekä luonnon monimuotoisuuden kuvaamisen että ympäristömuutosten tutkimisen kannalta, toteaa Luomuksen eläintieteen yksikköä johtava Aino Juslén.

Hanskin kokoelma karttui pitkän ajan kuluessa. Ensimmäiset näytteet kerättiin Borneossa vuonna 1978. Kokoelma kasvoi huomattavasti Madagaskarille suuntautuneiden tutkimusmatkojen aikana vuosina 2002–2009. Hanskin opiskelijat ja paikalliset avustajat keräsivät valtaosan hyönteisistä paikallisista kansallispuistoista.

Hanskin kokoelma on nyt sekä tutkijoiden että suuren yleisön käytettävissä Suomen Lajitietokeskuksen verkkosivujen kautta. Aineistoa voi selata verkkosivulla. 

Digitointi tarkoittaa, että näytteisiin liittyvät tiedot muutetaan digitaaliseen muotoon. Näihin tietoihin kuuluvat muun muassa keräysmenetelmä sekä keräyspäivä ja -paikka. Jotkin näytteet on myös valokuvattu. Kullakin digitoidulla näytteellä on yksilöllinen tunniste, joten aineiston jokainen osa on jäljitettävissä.

Luomus kutsuu tiedeyhteisön jäsenet hyödyntämään uutta aineistoa ja muuta kokoelmissamme olevaa tutkimusaineistoa.

Noin 9 miljoonaa näytettä sisältävät Luomuksen hyönteiskokoelmat ovat Euroopan suurimpia. Luomuksen tavoitteena on digitoida kaikki 13 miljoonaa näytettään, ja asettaa aineisto avoimesti saataville Suomen Lajitietokeskuksen kautta www.laji.fi. Luomus osallistuu useisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa kehitetään digitointimenetelmiä ja lajitiedon jakamiseen liittyviä tietojärjestelmiä, esim. https://icedig.eu/ ja http://dissco.eu/.