Akateemisen psykologian piirissä on perinteisesti suhtauduttu skeptisesti siihen, miten ihmiset selittävät päätöksiään: selityksiä ei pidetä vain epäluotettavina vaan suorastaan tekaistuina. Päätösten selittämisen on lisäksi todettu vaikuttavan häiritsevästi itse päätöksentekoprosessiin.
– Näiden ilmiöiden on oletettu johtuvan siitä, ettei ihminen pääse kiinni pääosin tiedostamattomiin päätöksentekoprosesseihin, sanoo psykologian maisteri Tuomas Leisti.
– Nykyään väitetään usein – vastoin arkikokemusta – että emme tee päätöksiä tietoisen ajattelun seurauksena, vaan aivot tekevät päätöksen ilman että itse tiedostamme sitä. Jos päätökset syntyvät tällä tavoin, tiedostamattomien aivoprosessien pohjalta, mitkä oikein ovat ihmisten subjektiiviset perustelut päätöksilleen? Tätä olen selvittänyt väitöstutkimuksessani.
Leisti lähestyy tutkimusaihettaan jakamalla tietoisuuden kahteen muotoon, subjektiiviseen kokemukseen ja tietoiseen ajatteluun.
Nykykäsityksen mukaan tiedostamattomien päätöksentekoprosessien tulokset koetaan yleensä intuitiivisina vaikutelmina eli subjektiivisina kokemuksina. Leistin väitöstutkimuksen tulosten perusteella tietoisen ajattelun rooli päätöksenteossa on puolestaan metakognitiivinen: tietoisen ajattelun tehtävä on valvoa ja ohjata päätöksentekoprosesseja esimerkiksi kohdentamalla tarkkaavaisuutta vaihtoehtojen eri ominaisuuksiin ja tarkkailemalla niiden merkitystä kokonaisvaikutelmassa.
– Metakognitiolla tarkoitetaan tässä tapauksessa ymmärrystä siitä, miten erilaisen asiat vaikuttavat päätöksiimme ja kokemuksiimme, ja subjektiiviset selityksemme päätöksillemme heijastelevat tällaista metakognitiivista ymmärrystä, Leisti selittää.
Metakognitiivisista kyvyistä näyttää tutkimuksen perusteella olevan hyötyä päätöksenteon johdonmukaisuuden kannalta silloin kun päätökset on perusteltava. Ilman tällaista laajempaa ymmärrystä liiasta ajattelusta voi kuitenkin olla jopa haittaa päätöksenteossa.
– Toisin sanoen, vaikka ajattelu ei suoranaisesti olisikaan päätösten takana, tietoisella ajattelulla voi vaikuttaa päätöksentekoon, Leisti tiivistää.
– Tällainen metakognitiivinen kyky on opittu: ihminen pystyy tekemään päätöksiä intuitiivisesti ajattelemattakin, mutta ilman metakognitiota hänellä ei ole mahdollisuutta ymmärtää, millä perusteilla päätös syntyy eikä liioin keinoja vaikuttaa kyseiseen prosessiin.
PsM Tuomas Leisti väittelee 17.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "From qualia to quality ratings - Subjective experience, conscious thought, and how decisions are explained" (Kvalioista laatuarvioihin: Subjektiivinen kokemus, tietoinen ajattelu ja kuinka päätökset selitetään). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Suomen Laki -sali, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on Professori Elisabeth Norman, Bergenin yliopisto, ja kustoksena on professori Kimmo Alho. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305472
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: tuomas.leisti@helsinki.fi