Aivojen koko selittää pituuden ja kognitiivisen kyvykkyyden yhteyttä

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että pituus ja yleinen kognitiivinen kyvykkyys – älykkyys – ovat yhteydessä toisiinsa. Tuore tutkimus paljastaa tämän yhteyden takana olevan biologisen tekijän: isompi aivokuori.

Useat tutkimukset ovat raportoineet, että suurempi pituus on yhteydessä parempaan yleiseen kognitiiviseen kyvykkyyteen eli älykkyyteen, mutta tämän yhteyden taustalla olevista mekanismeista ei ole ollut juurikaan tietoa. Helsingin, Kalifornian ja Bostonin yliopistojen yhteinen tutkimus paljasti, että yhteyttä selittää aivokuoren harmaan aineen pinta-ala, joka on yhteydessä sekä pituuteen että kognitiiviseen kyvykkyyteen.

Tutkijat tarkastelivat pituuden ja kognition välistä yhteyttä mallilla, jossa aivokuoren harmaan aineen koko otettiin huomioon väittävänä tekijänä. He havaitsivat, että suurempi pituus oli yhteydessä suurempaan aivokuoren kokoon, joka puolestaan oli yhteydessä parempaan kognitiiviseen kyvykkyyteen.

– Vaikka pidemmillä ihmisillä on keskimäärin suuremmat aivot kuin lyhyemmillä, ei pelkän pituuden perusteella voi päätellä yksittäisen ihmisen aivojen kokoa. Aivojen koko ei myöskään yksistään ennusta kognitiivista kyvykkyyttä, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.

– Tutkimustulokset kuitenkin valottavat sitä biologista mekanismia, joka on pituuden ja kognition välisen yhteyden taustalla.

Tutkimuksessa aivokuoren harmaan aineen koko kartoitettiin magneettiresonanssikuvauksella. Tarkastelun kohteena olivat harmaan aineen kokonaispinta-ala sekä keskimääräinen paksuus. Tutkimus paljasti, että pidemmillä henkilöillä oli suurempi harmaan aineen pinta-ala kuin lyhyemmillä. Pituuden ja aivokuoren paksuuden välillä ei sen sijaan havaittu yhteyttä.

– Nämä havainnot ovat hyvin yhteydessä aivokuoren kehityksen kanssa, sillä aivokuoren harmaan aineen pinta-ala kasvaa noin 12-vuotiaaksi saakka kun taas aivokuori ohenee syntymän jälkeen läpi elämän, Vuoksimaa toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 51 – 60-vuotiaita yhdysvaltalaisia miehiä. Tutkijat painottavat, että vaikka tässä tutkimuksessa pituudessa, aivokuoren koossa ja kognitiossa esiintyvä yksilöiden välinen vaihtelu ja niiden yhteydet selittyivät suurelta osin geneettisillä tekijöillä, ympäristötekijöiden merkitys voi olla huomattavasti suurempi muissa väestöissä.

– Esimerkiksi lapsuuden aliravitsemus vaikuttaa niin pituuden, aivojen kuin kognitiivisten toimintojen kehitykseen, Vuoksimaa muistuttaa.

Kognitiivista kyvykkyyttä mitattiin tutkimuksessa kynä-paperi-testillä joka kartoitti kielellistä ja matemaattista kyvykkyyttä sekä avaruudellista hahmottamista ja päättelykykyä.

Tulokset on julkaistu Brain Structure and Function -lehdessä.

Lisätietoja:
Neuropsykologian dosentti, PsT, Eero Vuoksimaa
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) / HiLIFE, Helsingin yliopisto
Sähköposti: eero.vuoksimaa@helsinki.fi
Puh. 02941 27586

Viite: Eero Vuoksimaa, Matthew S. Panizzon, Carol E. Franz, Christine Fennema-Notestine, Donald J. Hagler Jr., Michael J. Lyons, Anders M. Dale, William S. Kremen: Brain structure mediates the association between height and cognitive ability. Brain Structure and Function. DOI: 10.1007/s00429-018-1675-4

Lue lisää aiheesta: Elämäntieteet