Käytöshäiriöt ovat yleisimpiä koirien elämänlaatua heikentäviä hyvinvointiongelmia, ja ne vaikuttavat pahimmillaan negatiivisesti sekä koiraan että sen omistajaan. FM Jenni Puurunen on väitöstyössään selvittänyt kohdentamattoman metabolomiikan eli aineenvaihdunnan tutkimuksen käyttöä koirien käyttäytymistutkimuksessa.
Puurunen tutki metabolomiikan keinoin koirien kahta yleistä käytöshäiriötä, arkuutta sekä yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tavoitteena oli tuottaa uutta molekyylitason tietoa näiden käytöshäiriöiden biologisista mekanismeista tutkimustyön ja diagnostiikan kehittämiseksi.
– Tulokset paljastivat eroja useissa eri aineenvaihduntareiteissä käytöshäiriöisten ja verrokkikoirien välillä, Puurunen kertoo.
Arkojen koirien aineenvaihdunnassa stressiin viittaavia löydöksiä
Arkuus on yleisin koirilla esiintyvä käytöshäiriö. Se ilmenee voimakkaina pelkoreaktioina uhkaavan ärsykkeen, kuten toisen koiran tai vieraan ihmisen, läsnä ollessa.
Arkojen koirien aineenvaihduntaa selvitettiin kahdessa erillisessä tutkimuksessa. Ensimmäisen tutkimuksen tarkoitus oli testata metabolomiikan soveltuvuutta koirien käyttäytymistutkimuksessa. Toinen tutkimus tehtiin suuremmassa aineistossa, ja siinä kehitettiin tutkimusmenetelmiä pilottitutkimuksessa saatujen kokemusten pohjalta.
Tulokset osoittivat, että arkojen koirien ja ei-arkojen verrokkikoirien aineenvaihdunnassa oli selkeitä eroja, kuten kohonnut glutamiinipitoisuus aroilla koirilla sekä rotukohtainen muutos SDMA-munuaismerkkiaineen määrässä.
– Löydökset saattavat johtua arkojen koirien kärsimästä kroonisesta psykologisesta stressistä, Puurunen toteaa.
Yliaktiivisten ja impulsiivisten koirien aineenvaihdunta on muuttunut
Yliaktiiviset ja impulsiiviset koirat kärsivät jatkuvasta ja sopimattomasta yliaktiivisuudesta, impulsiivisuudesta ja tarkkaamattomuudesta, mikä vastaa ihmisillä esiintyvää tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriötä (ADHD).
Metabolomiikka-analyysi paljasti madaltuneen fosfolipidien määrän sekä tryptofaani-aminohapon aineenvaihduntatuotteiden olevan yhteydessä koirien yliaktiiviseen ja impulsiiviseen käytökseen. Havaittujen muutosten taustalla saattaa olla suoliston mikrobitasapainon häiriötila.
– Aineenvaihduntaa tutkimalla voimme löytää käytöshäiriöille tyypillisiä biologisia merkkiaineita, biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää sekä tutkimuksessa että diagnostiikassa. Väitöstyössäni tehdyt löydöt täytyy tosin vielä toistaa laajemmissa jatkotutkimuksissa ennen kuin niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kliinisinä merkkiaineina, Puurunen sanoo.
Uusien löydösten lisäksi väitöskirjassa tunnistettiin myös samankaltaisia muutoksia kuin vastaavissa sairauksissa muissa lajeissa.
– Koirien käytöshäiriöt ovat samankaltaisia tautitiloja kuin ihmisten mielenterveyden häiriöt. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden käyttää koiraa mallina, jolloin koirissa tehtävät löydöt voivat eläinlääketieteen lisäksi auttaa myös ihmisten mielenterveyden häiriöiden ymmärtämisessä, Puurunen summaa.
Puurusen väitöstutkimus oli osa professori Hannes Lohen laajempaa koirien käytöshäiriöiden riskitekijöitä kartoittavaa hanketta.
FM Jenni Puurunen väittelee lääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa Auditorium XII (Käyntiosoite: Unioninkatu 34) perjantaina 14.12.2018 klo 12 aiheesta: ”Metabolomic characterization of canine behavioural disorders: Fearfulness and hyperactivity/impulsivity”. Vastaväittäjänä toimii professori Clive Wynne (Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hannes Lohi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesiksessä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261743
Lisätietoja:
Sähköposti: jenni.puurunen@helsinki.fi