Pe­toe­läi­met jou­tu­vat yhä ah­taam­mal­le elinympäristöjen pirstoutumisen ja petoihin kohdistuvan vainon takia

Helsingin yliopiston johtaman kansainvälisen tutkijaryhmän osoittaa, että petoeläinten suojelemiseksi ja konfliktien vähentämiseksi tarvitaan nopeita toimia. Monet petoeläimet ovat jo nyt ahtaalla elinympäristöjen pirstoutumisen ja niihin kohdistuvan vainon takia, mutta tilanne näyttää vain pahentuvan tulevaisuudessa.

Yliopistotutkija Helsingin yliopistosta on huolestunut tilanteesta.

– Yhdistimme tutkimuksessamme tiedot yli 300 petoeläimen elinpiireistä maailmanlaajuisiin maankäytön muutosennusteisiin ja tilastoihin yhteiskuntien tilasta. Tulokset ennustavat monien lajien elinpiirien olevan kovan maankäyttöpaineen alaisia, mikä uhkaa lajien säilymistä.

Maailmanlaajuisesti lihansyöjien suojelun kannalta tärkeimmät alueet sijoittuvat nopean väestönkasvun ja tuotannollisen kehityksen alueille Etelä-Amerikkaan, Kaakkois-Aasiaan ja Afrikkaan.

– Monien karismaattisten eläinten, kuten tiikerin, ahdinko tunnetaan hyvin, mutta myös pienemmät ja vähemmän tunnetut lajit ovat vaarassa, toteaa professori Helsingin yliopistosta.

Kansainvälistä kissaeläinten suojeluorganisaatio  johtava Luke Hunter osallistui tutkimukseen.

– Kissaeläinten tapaan monet muutkin lihansyöjät joutuvat usein ristiriitaan ihmisten kanssa, sillä ne saattavat aiheuttaa uhkaa kotieläimille ja ihmisille. Suojelua suunniteltaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että näillä lajeilla on tärkeä rooli elinympäristöjen tasapainon säilyttäjinä. Petoeläinten elinpiirit ovat usein niin laajoja, ettei niitä voida suojella riittävän hyvin pelkkiä suojelualueita perustamalla, vaan tarvitaan myös maisematason suojelua, Hunter painottaa.

Laadukasta tietoa tarvitaan

Eliölajien tehokas suojelu edellyttää laadukasta tietoa. Maailmanlaajuisen kokonaiskuvan saaminen ei olisi mahdollista ilman kansainvälisten organisaatioiden jakamia aineistoja.

– Halusimme osaltamme edistää tieteen avoimuutta ja valitsimme julkaisukanavaksi avoimesti saatavilla olevan tieteellisen julkaisusarjan. Lisäksi kehitimme opetus-ja kulttuuriministeriön Avoin Tiede -työryhmän kanssa tuloksille vuorovaikutteisen visualisointipalvelun. Tarvittaessa tutkimuksen tulokset voi myös ladata itselle lähempää tarkastelua varten tai jatkotutkimusten pohjaksi, toteaa tutkimukseen osallistunut apulaisprofessori .