Selitys akateemisille lehmille on yksinkertainen: niiden kotinavetta on osa yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaa siinä missä huippuluokan laboratoriot, kasvihuoneet tai mittausasemat tai vaikkapa Yliopistollinen eläinsairaala tutkimustilan naapurissa.
Tutkimustilalla opetetaan tulevia maatalouden asiantuntijoita. Tilan karvaisilla asukeilla ja pelloilla on tässä keskeisen tärkeä rooli. Tilan mailla tehdään myös viljelykasveihin liittyvää tutkimusta, tutkitaan lehmien hyvinvointia ja ruokintaa ja mitataan maaperän kasvihuonekaasupäästöjä.
Viikissä tutkitaan, miten maatalous voi ruokkia maapallon kasvavan väestön sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti mahdollisimman kestävällä tavalla. Tutkimukseen perustuvaa tietoa välitetään opiskelijoille, jotka hyödyntävät sitä tulevissa tehtävissään alan asiantuntijoina.
Viihtyisällä kampuksella voi opiskella neljässä tiedekunnassa
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on aloittanut toimintansa Viikissä jo 1950-luvulla ja vuosien varrella myös muita tiedekuntia on muuttanut Viikkiin. Viikissä voi opiskella elämäntieteitä neljässä tiedekunnassa, joissa on kaikkiaan yli 6 000 opiskelijaa. Maailman kestävimmäksi kampukseksi tähtäävältä yliopistokampukselta valmistuu muun muassa biologeja, farmaseutteja, agronomeja, mikrobiologeja, elintarviketieteilijöitä ja eläinlääkäreitä. Suomen ainoa eläinlääkis juhlii tänä vuonna 30 vuotista taivaltaan Helsingin yliopiston tiedekuntana. Eläinlääketieteen opetus alkoi Suomessa jo 80 vuotta sitten Eläinlääketieteellisessä Korkeakoulussa.
Kaupunki on vuosikymmenten saatossa kasvanut Viikin ympärille, ja aikoinaan syrjäinen kampusalue on nykyisin keskeisemmällä paikalla. Tästä huolimatta Viikki on kuin pieni kylä, jossa moni opiskelija myös asuu, juhlii ja verkostoituu – ja viihtyy. Opiskelijat muuten päästettiin laitumelle jo 16.4. legendaarisissa "Laitsari-bileissä”, jotka pidettiin Viikin peltojen keskellä sijaitsevassa punaisessa ladossa.
Katso jutun lopusta videot joilla opiskelijamme kertovat opiskelusta Viikissä!
Vieraile tilalla ja virkistäydy Viikin luonnossa
Viikkiin avattu tiedepolku tarjoaa uuden tavan nauttia luonnosta. Tutkimustilan lähimaastoissa kiertelevän polun rasteilla esitellään tilalla tehtävää monipuolista tutkimustyötä, ja lapset ja nuoret pääsevät tapaamaan joukon tutkijoita videoiden kautta. Polun varrella on opaskylttejä, joissa olevien QR-koodeja skannaamalla voit lukea lisätietoa kännykälläsi.
Tiedepolku on suunnattu erityisesti ala- ja yläkoululaisille opettajineen ja vanhempineen, mutta se sopii kaikille luonnossa liikkujille.
Viikin tutkimustilalla vierailee ympäri vuoden erilaisia ryhmiä. Tilalla järjestetään laitumellelaskun lisäksi myös jokasyksyinen Päivä maalla -tapahtuma. Alueella saa liikkua, mutta otathan huomioon, että Viikin pellot ovat viljely- ja tutkimuskäytössä. Tästä syystä kannattaa käyttää hiekkateitä, varoa työkoneita ja huolehtia siisteydestä. Erityisesti juomatölkkien kanssa kannattaa olla tarkkana! Pellolle heitetty ja rehun sekaan silpuksi päätynyt tölkki voi olla lehmälle hengenvaarallinen.
Viikin luonnonsuojelualue ja tutkimustilan hallinnoima Arboretum, puulajipuisto, ovat mainioita paikkoja luonnon tarkkailuun ja siellä liikkumiseen.
Viikin tutkimustila muodostaa yhdessä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen kanssa vihreän vyöhykkeen keskelle Helsinkiä. Alue houkuttelee paitsi tieteen tekijöitä, myös luonnosta, maalaismaisemasta ja ulkoilusta nauttivia vierailijoita.
Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalle on koottu 30 lupaavaa nuorta eri aloilta. He ovat yliopistotaustaisia tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Listalle on haluttu nostaa esiin nuoria, joiden työ, tutkimus tai muu toiminta on ollut vaikuttavaa ja inspiroivaa. Tavoitteena on myös kannustaa sekä nykyisiä että tulevia opiskelijoita näkemään, kuinka monin tavoin yliopistossa hankitut tiedot ja taidot voivat avata ovia erilaisiin mahdollisuuksiin. Viikkiläisiä nuoria listalla on viisi: Annika Ikonen ja Isa Stucki maatalous-metsätieteellisestä, Annika Lundström ja Elina bio- ja ympäristötieteellisestä ja Elle Koivunotko farmasian tiedekunnasta.
- 7 kilometriä Helsingin keskustasta
- 65 lehmää
- 155 hehtaaria peltomaata
- 600 000 litraa maitoa toimitetaan vuosittain Valion meijeriin Riihimäelle
- 200 000 kiloa viljaa ja härkäpapua tuotetaan vuosittain, osa myydään elintarviketeollisuudelle