Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2022.
Suomen metsissä möyrysi vuonna 2004 noin 1 100 karhua. Sittemmin mesikämmenten määrä on vuoroin noussut, vuoroin laskenut. Luonnonvarakeskus arvioi, että tänä kesänä karhuja on 2 250–2 400.
Helsingin yliopiston Lammin biologista asemaa johtava yliopistonlehtori Janne Sundell kertoo, että karhukannan heittely johtuu metsästyksestä, joka alkaa elokuun lopulla.
— Karhu on pitkäikäinen laji ja hidas lisääntymään. Jos metsästys lopetettaisiin, kanta kasvaisi tiettyyn pisteeseen ja pysyisi sitten melko vakaana, Sundell arvioi.
Karhunmetsästystä perustellaan sillä, että se pitää otsot ihmisarkoina.
— Moni kuitenkin metsästää jännityksen vuoksi, vaikka perustelee toimintaansa muilla päämäärillä.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomessa alettiin pohtia aidan rakentamista itärajalle.
— Jos aita pitäisi idän karhut poissa Suomesta, nykyisellä metsästystahdilla karhukantamme kääntyisi laskuun. Se tekisi karhuistamme myös sisäsiittoisempia.
Biologin mielestä karhut kuuluvat Suomen luontoon.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.