Lohenpoikaset syntyvät joessa, vaeltavat merelle kasvualueilleen ja palaavat syntymäjokeensa kutemaan. Varhain sukukypsyyden saavuttavat lohet palaavat jo yhden merellä vietetyn vuoden jälkeen, mutta hitaammin kehittyvillä yksilöillä voi kulua merellä kaksi tai useampiakin vuosia.
Lohen perimästä on löydetty geenialueita, jotka säätelevät voimakkaasti merellä vietettyjen vuosien määrää. Helsingin yliopiston tutkijat, akatemiatutkija Tutku Aykanatin johdolla, kasvattivat suuren määrän lohenpoikasia, jotka erosivat toisistaan kahden tällaisen geenialueen perusteella.
Tutkijat mittasivat lohenpoikasten perusaineenvaihduntaa ja aerobista suorituskykyä ennen niiden sukukypsyysprosessin alkua. Varhaisen sukukypsyyden geenimuotoja kantavilla lohilla osoittautui olevan parempi aerobinen suorituskyky kuin niillä, joiden geenimuodot liittyvät sukukypsyyden saavuttamiseen myöhään. Aerobisella suorituskyvyllä tarkoitetaan aineenvaihdunnan kapasiteettia tuottaa energiaa aerobisella soluhengityksellä esimerkiksi lihasten käyttöön.
– Suurempi aerobinen suorituskyky voi edistää aikaista sukukypsymistä, sillä kasvu, ravinnon hankinta ja lisääntyminen vaativat aerobisen aineenvaihdunnan tuottamaa energiaa, kommentoi tutkijatohtori Jenni Prokkola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Sukukypsyysiän ja suorituskyvyn geneettinen yhteys ei riippunut lohien saaman ravinnon määrästä, mikä viittaa siihen, että tulos voi olla yleistettävissä sekä luonnon lohikantoihin että kalanviljelyolosuhteisiin.
– Useamman vuoden merellä viettäneet, myöhemmin sukukypsiksi tulevat lohet ovat kudulle palatessaan huomattavasti suurempia ja tuottavat suuremman määrän jälkeläisiä kuin yhden merivuoden jälkeen kutevat lohet. Nyt olisi tärkeää selvittää, ovatko tällaiset lohet herkempiä ilmaston lämpenemiselle niiden heikomman aerobisen suorituskyvyn vuoksi. Korkeampi veden lämpötila kiihdyttää kalojen energiantarvetta, mutta aerobisen suorituskyvyn rajallisuus tekee korkeisiin lämpötiloihin sopeutumisesta haasteellista. Aerobinen suorituskyky voi olla yhä tärkeämpi tekijä lohelle lämpenevissä elinympäristöissä, Prokkola toteaa.
Sukukypsyysikään vaikuttavien geneettisten ja fysiologisten tekijöiden tutkiminen on tärkeää lohikannoissa tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi.
Artikkeli:
Prokkola Jenni M., Åsheim Eirik R., Morozov Sergey, Bangura Paul, Erkinaro Jaakko, Ruokolainen Annukka, Primmer Craig R., Aykanat Tutku. 2022. Genetic coupling of life-history and aerobic performance in Atlantic salmon. Proceedings of the Royal Society B – Biological sciences, doi: 10.1098/rspb.2021.2500