Kuinka valita siitossonni?

Siemennyssonneja pisteytetään kymmenien eri ominaisuuksien mukaan. Sonnia lehmälleen valitessaan maitotilalliset puhuvat esimerkiksi eläimen terveydestä, mutta ratkaiseviksi tekijöiksi nousevat usein pitkä ikä ja maidon tuotantomäärä.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2024.

Millainen sonni olisi paras tälle lehmälle? Suomen reilulla neljällä tuhannella maitotilallisella kysymys on usein mielen päällä. 

Vaihtoehtoja riittää. Suurella pohjoismaisella sonniasemalla Tanskassa on sadoittain suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia keinosiemennyssonneja, joista Suomen maitotilalliset voivat valita haluamansa.

Siemennyssonnit on luokiteltu muun muassa jälkeläisten odotetun rakenteen, terveyden, maidontuotannon, kestävyyden ja hedelmällisyyden mukaan. Kaikkiaan jalostusarvoja on liki sata. Sonneista saatavaa tietoa on runsaasti, ja se auttaa esimerkiksi arvioimaan jälkeläisten rehunkulutusta.

— Maitotilalliset ovat aikamoisen tietotulvan alla, kertoo maataloustieteilijä Elina Paakala

Tilallisia karjanjalostusasioissa tukevassa Faba-osuuskunnassa työskentelevä Paakala tutki väitöksessään, miten maidontuottajat valitsevat keinosiemennyssonnit. Tärkeimpinä ominaisuuksina tilalliset pitivät lehmän terveyttä, pitkää elinkaarta ja hedelmällisyyttä. 

Toteutuneessa valinnassa ratkaisevia olivat kuitenkin maidon tuotantomäärät, pitkäikäisyys ja lehmän rakenne. 

— Ominaisuudet eivät ole toisiaan poissulkevia, Paakala muistuttaa.

Kokonaisjalostusarvo helpottaa valintaa

Valintaa helpottamaan keinosiemennyssonneille lasketaan kokonaisjalostusarvoja. Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo eli NTM painottaa sonnien ominaisuuksia tavalla, jonka ajatellaan tuottavan hyvän taloudellisen tuloksen. 

Tuottajien valintakriteerit erosivat toisistaan. Yksi ryhmä painotti maidon tuotantoa, toinen hedelmällisyyttä ja kolmas tasaisesti kaikkia NTM:ssä mukana olevia ominaisuuksia. Neljäs, muista selvästi poikennut ryhmä oli kiinnostunein lehmien rakenteesta. 

— Meillä voisi olla tarvetta useammalle, eri tavoin painotetulle kokonaisjalostusarvolle, Elina Paakala arvioi.

Elina Paakalan väitöskirja Herd-specific breeding preferences in Finnish dairy herds tarkastettiin 19.4. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.