Ihmisten ja villieläinten rinnakkaiselo ei usein ole ongelmatonta. Erityisesti siitä kärsivät petoeläimet, joiden määrä laskee usein huomattavasti ihmisasumusten, peltojen ja laidunmaiden läheisyydessä.
Kyse ei kuitenkaan ole suoraviivaisesta kehityksestä vaan valinnoista, esittää Helsingin yliopiston tutkijatohtori
Tutkimuksessaan Torrents-Ticó vertaili hyeenojen levinneisyyttä kahdella alueella Keniassa. Molemmilla alueilla oli ihmisiä ja laiduntavaa karjaa sekä villiä riistaa. Sibiloin luonnonpuiston alueella hyeenoita esiintyi kuitenkin vain vähän lähinnä alueen eteläosassa, kun taas Laikipian suojelualueella hyeenat selviytyivät laajalla alueella ihmisistä ja karjasta huolimatta.
Olennainen ero kahden alueen välillä syntyi ihmisen suhtautumisesta hyeenoihin, Torrents-Ticó kertoo.
– Sibiloissa paimenet kulkivat aseistettuina ja kertoivat käyttävänsä niitä hyeenoita kohdatessaan. Laikipiassa paimenet suojasivat laumojaan tappamatta petoja. Hyeenojen levinneisyys ei siis riippunut karjan tai ihmisten määrästä vaan ihmisen niille aiheuttamasta uhasta.
Torrents-Ticón mukaan havainto tuo uuden näkökulman ihmisen ja luonnon suhteeseen.
– Ihmiset voivat vaikuttaa petojen levinneisyyteen omilla asenteillaan ja toimillaan. Pedot tapaavat välttää alueita, joilla riski ihmisen aiheuttamasta uhasta on korkea. Alueilla, joilla petojen annetaan elää, yhteiselo ihmisten kanssa onnistuu todennäköisemmin.
Suomen kohdalla tulos voi antaa uutta näkökulmaa keskusteluun isojen petojen, kuten susien ja ihmisten yhteiselosta, ja korostaa ihmisten asenteiden merkitystä petoeläinpopulaatioiden säilymiselle.
Tutkimus