Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, kuinka empatia ja muut psykologiset tekijät vaikuttavat ihmisten arvioihin koirien ja toisten ihmisten kasvokuvista.
Uudet tulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että ihmisen empaattisuus eli myötäelämisen kyky vaikuttaa myös lemmikkikoirien ilmeiden hahmottamiseen.
– Empatia vaikutti arvioihin koirien ilmeistä jopa enemmän kuin kokemus koirista, todennäköisesti koska kasvot ovat ihmiselle biologisesti hyvin tärkeä ärsyke. Edellisten tutkimustemme perusteella tiedämme, että koiran koko kehonkieltä katsottaessa aiempien kokemusten merkitys koirista kuitenkin voimistuu, kertoo tutkijatohtori
Aiempien tulosten pohjalta tutkijat tiesivät, että empaattiset arvioivat toisten ihmisten ilmeet nopeammin, tarkemmin ja usein myös voimakkaammin.
Kujalan mukaan on kuitenkin mahdollista, että koirien kohdalla he myös ylitulkitsevat ilmeitä.
– Empatia voimistaa ja nopeuttaa koiran kasvonilmeiden arviointia, mutta tarkkuutta ei toistaiseksi voida määritellä täsmällisesti.
Uhka erottuu iloa helpommin
Kasvonilmeisiin perustuvaa kommunikaatiota sosiaalisilla nisäkkäillä on tutkittu vuosikymmeniä ja jo Darwin näki yhtäläisyyksiä nisäkkäiden ilmeissä. Lajienvälisiä yhteyksiä tunneilmeissä on alettu ymmärtää kuitenkin vasta nykypäivänä.
– Uhkaavia koiria ne katsoivat pitkään ja ihmisistä ne käänsivät katseensa nopeasti pois. Vastaavasti myös ihmiset tunnistivat koirien uhkaavat ilmeet hyvin ja arvioivat ne paljon voimakkaammiksi kuin ihmisten vastaavat ilmeet, Kujala kertoo.
Sen sijaan ihmiset arvioivat iloiset kasvot voimakkaammiksi toisilla ihmisillä kuin koirilla. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa johtua taipumuksesta kokea lähtökohtaisesti oman lajin kasvot miellyttävämpinä.
Toisaalta koiran iloa saattaa olla vaikea tunnistaa kasvojen ilmeistä. Tästä kertoo se, että kokeneet koiraihmiset arvioivat koiran iloiset kasvot iloisemmiksi kuin maallikot.
Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen ja Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen yhteisprojektiin liittyvä
Lisätiedot
Tutkijatohtori Miiamaaria Kujala, Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos sekä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. (050) 318 9724,
Tohtorikoulutettava