Äskettäin Scientific Data -tiedelehdessä julkaistu artikkeli kuvaa matkapuhelinaineistoon pohjautuvan datasetin ja sen tuotannon vaiheet. Itse aineisto löytyy Zenodo-palvelun kautta ja se näyttää väestön jakauman tunneittain Pääkaupunkiseudulla 250 metrin tilastoruuduissa koronaa edeltävältä ajalta.
Helsingin yliopiston Digital Geography Labin julkaisema aineisto mahdollistaa väestökeskittymien tunnistamisen esimerkiksi palveluiden suunnittelua varten. Aineisto on maailmanlaajuisestikin ensimmäisten joukossa: avoimia paikkatietoaineistoja väestön dynamiikasta tällä tarkkuudella ei ole saatavilla juuri mistään kaupungista maailmassa.
Suomalaiset paikkatietoasiantuntijat ovat tottuneet käyttämään yhtä maailman tarkimmista väestörekisteriaineistoista. Yhä useammin tarvitaan kuitenkin tietoa myös ihmisten liikkumisesta ja vuorokausirytmeistä. Matkapuhelinten käyttö ulottuu lähes koko väestöön. Verrattuna vaikkapa sosiaalisen median tai urheilusovellusten keräämään tietoon, matkapuhelinyhtiöiden keräämä sijaintitieto kertoo parhaiten koko väestön tosiaikaisesta sijainnista millä ajanhetkellä tahansa.
– Tällaista dynaamista, ajassa muuttuvaa väestötietoa voitaisiin käyttää esimerkiksi liikenteen, terveyspalveluiden ja kaupan toimintojen suunnitteluun tai pelastustoiminnan ohjaamiseen, sanoo aineistoa palkitussa gradussaan tutkinut Claudia Bergroth. Nyt Bergroth toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä.
Matkapuhelinyhtiöiden keräämää sijaintitietoa on karkeasti kahdenlaista. Verkkopohjainen aineisto kuvaa verkon antennien kuormitusta. Puhelintoimintojen tiedot puolestaan paljastavat yksittäisten SIM-korttien sijainnit. Nyt julkaistu aineisto pohjautuu verkkokuormitukseen.
– Lähtöaineisto sisältää kaikkien puhelinten sijainnit huolimatta siitä, käytetäänkö puhelinta aktiivisesti vai ei. Valtavaa aineistoa ei yleensä tallenneta puhelimen tarkkuudella, vaan aineisto aggregoidaan antennitasolle, jolloin henkilöiden yksityisyydensuoja pysyy turvattuna. Aineiston avulla voidaan tunnistaa väestön jakauman tietyllä hetkellä ja selvittää väestön alueellista dynamiikkaa, sanoo Elisalla data-analyytikkona työskentelevä väitöskirjatutkija Matti Manninen.
Nyt julkaistu aineisto kuvaa pääkaupunkiseudun väestön jakautumista 250 metrin tilastoruutuihin vuorokauden eri tunteina. Aineisto on tuotettu sekä tavalliselle arkipäivälle (maanantaista torstaihin), että viikonlopun päiville. Antennitasolla kerätty aineisto on saatu kytkettyä tarkasti tilastoruutuihin käyttämällä Olle Järven ja Henrikki Tenkasen aikaisemmin kehittämää alueellista interpolointimenetelmää. Menetelmä on julkaistu jo aiemmin avoimesti ja sitä on aikaisemmin hyödynnetty esimerkiksi Tallinnassa (linkki menetelmäkuvaukseen).
Nyt julkaistu aineisto osoittaa yksityiskohtaisesti, missä määrin väestöä siirtyy asuinalueilta vaikkapa työpaikkakeskittymiin tai virkistysalueille päivän aikana. Aineisto osoittaa esimerkiksi, että Helsingin keskusta vetää paljon väestöä päiväsaikaa. Toisaalta ihmisiä on paljon myös osakeskuksissa ja asuinalueillakin. Tällainen tieto väestön päivänaikaisesta liikkumisesta hyödyntää esimerkiksi palveluiden suuntaamisessa sinne missä ihmiset todellisuudessa viettävät aikaa. Koska aineisto on tuotettu ennen koronapandemiaa, se tarjoaa myös vertailukohdan ihmisten alueiden käytön mahdollisiin muutoksiin pandemian aikana.
– Tällainen tieto on tärkeää esimerkiksi palveluiden suunnittelussa. Vaikka matkapuhelinaineistoja kerätään ensisijaisesti matkapuhelinliiketoiminnan tueksi, niillä mahdollista myös ymmärtää ja kehittää yhteiskunnan toimintoja. Tieteen ja läpinäkyvyyden kannalta on erityisen hienoa, että voimme julkaista dynaamisen aineiston avoimesti kuvaten myös sen tuotantoprosessin, toteaa professori Tuuli Toivonen.
Lisää tietoa:
Alkuperäinen artikkeli:
Aineisto Zenodo-palvelussa
Yhteystiedot: