Venäjä aloitti torstaina 24. helmikuuta täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro toteaa, että hyökkäys oli presidentti Vladimir Putinilta ja Venäjän hallinnolta valtava virhearvio.
— He ovat laskeneet tilanteen ihan totaalisen väärin.
Kangaspuro uskoo, että Putinia tällä hetkellä tukeva kansa nousee vielä presidenttiään vastaan.
— Venäläiset saavat jossain vaiheessa tietää, mistä tässä sodassa on oikeasti kysymys. Silloin syyttävä sormi, joka sojottaa nyt länttä ja Ukrainaa kohti, kääntyy Putinia kohti.
Länsimaiden talouspakotteet lyövät Venäjän talouden polvilleen. Iso osa kansasta vajoaa köyhyyteen. Eläkkeet menettävät ostovoimansa ja keskiluokka mukavan arkensa. Samalla Venäjä joutuu kuluttamaan valtavat määrät rahaa Ukrainassa jatkuvien sotatoimien maksamiseen.
— Saa nähdä, julistetaanko Venäjälle sota- tai poikkeustila. Myös se kiihdyttäisi yhteiskunnan taantumaan ja aivovuodon.
Hyökkäyssodan aloittaminen tahrasi Venäjän maineen kansainvälisen yhteisön silmissä. Jos Putin kuvitteli sodan pönkittävän Venäjän turvallisuutta, arvio osui luultavasti harhaan.
— Hyökkäys aiheutti Euroopassa sellaisen vastareaktion Venäjää vastaan, että se ei lisää lainkaan Venäjän turvallisuutta, Kangaspuro toteaa.
Putin hyökkäsi, koska pelkää Venäjän jäävän sotilaalliseen alakynteen
Vaikka Putinin hyökkäys oli arviointivirhe, Markku Kangaspuron mielestä on turhaa jankuttaa, että Putin on hullu. Tärkeämpää olisi ymmärtää, miksi hän toimii, kuten toimii.
— Minustakin hän toimii hullun lailla, mutta sen toistaminen ei auta ymmärtämään hänen logiikkaansa.
Kangaspuron mukaan Ukrainan hyökkäyksen juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Neuvostoliitto kaatui ja Venäjä oli lähes romahtanut valtio, mutta Euroopan unioni ja Nato laajenivat.
— Silloin ei haluttu nähdä, että Venäjä oli historiallisesti poikkeustilassa.
Kun Venäjä nousi jaloilleen 2000-luvulla, se alkoi protestoida Naton leviämistä vastaan. Venäjän armeija on Euraasian mantereella sotilaallinen jättiläinen, mutta yli 40 miljoonan asukkaan Ukrainan liittyminen Natoon muuttaisi voimasuhteita selvästi.
Kangaspuro ei usko, että Venäjä pelkäisi Naton hyökkäävän ylihuomenna. Sen sijaan Venäjä pelkää, että se jää tulevaisuudessa alakynteen niin, että sitä voitaisiin painostaa sotilaallisesti.
— Lännessä sanotaan, että etupiirikamppailu kuuluu menneeseen vuosisataan, mutta Venäjän näkökulmasta länsi on kasvattanut etupiiriään jatkuvasti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tähän me nyt törmäsimme Ukrainassa karulla tavalla.
Putin katsoi, että jos Naton laajenemista ei voi pysäyttää sopimuksella, avoin hyökkäys on ainoa mahdollisuus.
Professori ei olisi uskonut, kuinka sinnikäästi Ukraina laittaa vastaan
Viime päivinä moni asia on yllättänyt Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin Juhana Aunesluoman.
Ensimmäinen oli se, kuinka kovaa ukrainalaiset laittoivat vastaan Venäjän miehitysjoukoille.
— Venäjällä on selvä sotilaallinen ylivoima. En olisi uskonut, että ukrainalaiset voivat panna noin kovaa vastaan perinteisellä puolustussodankäynnillä.
Toinen yllätys oli, kuinka kovia talouspakotteita länsimaat olivat valmiita asettamaan Venäjälle. Sanktiot sattuvat raskaasti myös länsimaiden omaan talouteen.
— Samanlaisia pakotteita asetettiin maailmansotien yhteydessä. Länsimailla pitää olla tärkeät arvot uhattuna, että ne suostuvat kärsimään näin merkittäviä taloudellisia tappioita.
Kenties suurin yllätys Aunesluomalle oli kuitenkin se, mitä Venäjän hyökkäys sai aikaan Saksassa.
— Näyttää siltä, että Saksassa on tapahtunut valtava muutos. Toisen maailmansodan jälkitilanne on päättymässä.
Suurin uutinen: Saksa palaa sotilasmahdiksi
Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti neljä päivää Venäjän hyökkäyksen jälkeen, että Saksa nostaa puolustusmenonsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kasvattaa puolustusbudjettiaan sadalla miljardilla eurolla.
— Demokraattinen Saksa, joka kävi läpi valtavan sisäisen prosessin, ottaa takaisin paikkansa eurooppalaisena sotilasmahtina ja valmistautuu käyttämään sotilaallista voimaa. Nyt Saksa voi taas tehdä niin ilman, että ihmiset pelästyvät, Aunesluoma selittää.
Se on Aunesluoman mukaan isompi uutinen kuin länsimaiden asettamat sanktiot tai ukrainalaisten taistelutahto. Saksan linjanvaihto on muutos, joka menee historiankirjoihin.
— Vladimir Putin on saanut Saksan heräämään. Melkoinen saavutus.
Miksi Putin toimi sokeasti? Koska hän uskoo omaa tarinaansa
Myös Venäjän turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt Aleksanteri-instituutin apulaisprofessori Katri Pynnöniemi uskoo, ettei Putin aavistanut, mitä hän saisi vastaansa hyökätessään Ukrainaan.
— Tutkijat ovat aika lailla yhtä mieltä siitä, että Putin on tehnyt massiivisen strategisen virheen. Hän on aliarvioinut Ukrainan ja lännen vastauksen.
Miksi Putin sitten toimi niin sokeasti?
Juhana Aunesluoma arvelee, että Putin on saattanut käydä vainoharhaiseksi. Niin kävi Stalinillekin.
Markku Kangaspuro toteaa, että diplomaattisesti ajattelevien neuvonantajien määrä Putinin lähipiirissä vähentynyt ja tilalle on tullut raskaamman sotilaallisen voimankäytön kannattajia.
Pynnöniemi uskoo, että presidentti on ”alkanut uskoa omaan tarinaansa”.
— Sen mukaan länsi käyttää Ukrainaa ikään kuin sillanpääasemana Venäjän heikentämiseksi. Näin Putin perustelee, että Venäjän oli välttämätöntä ennaltaehkäistä Ukrainan sotilaallinen vahvistuminen.
Sotasuunnitelma on ollut valmiina pitkään
Katri Pynnöniemen mukaan Putinin perusteet hyökkäykselle ovat osa kauan jatkunutta ajattelua, jossa Venäjä kuvataan piiritettynä linnakkeena. Erilaiset ulkoa tulevat vaikutteet tulkitaan uhaksi omalle identiteetille ja vallalle.
— Siellä on vallalla ajatus, että länsi on pitkään yrittänyt vaikuttaa Venäjään ja murentaa venäläistä identiteettiä ja arvoja.
Pynnöniemen mukaan olisi virhe tuudittautua ajatukseen, että Putinin hyökkäys johtuisi äkillisestä mielenhäiriöstä.
— Hän on valmistellut sotatoimien aloittamista Ukrainassa pitkään, mutta onnistui piilottamaan hyökkäyksen laajuuden niin omiltaan kuin ulkopuolisilta tarkkailijoilta.
Venäläiset pelkäävät epäjärjestystä enemmän kuin tyranniaa
Myös Juhana Aunesluoma toteaa, että Venäjällä on vallinnut 1990-luvulta alkaen syvä eksistentiaalinen pelko siitä, että venäläiset arvot, venäläinen identiteetti ja koko suuri Venäjän maa ovat vaarassa tuhoutua.
— Venäjällä pelätään epäjärjestystä enemmän kuin tyranniaa. Siksi moni näkee Putinin pelastajana, joka tuo järjestyksen ja häivyttää pelon.
Mutta myös Putin pelkää. Aunesluoman mukaan presidentti pelkää menettävänsä valtansa, mutta vielä enemmän Putin pelkää Venäjän romahdusta.
— Luulen, että Putin pelkää kaikista eniten Venäjän tuhoutumista. Hän on syvällä sisimmässään patriootti.
Venäjälle jää käteen vain huonoja kortteja
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, ulkopolitiikan psykologian ja Venäjän valtiovoiman tutkija Tuomas Forsberg näkee, että Ukrainan tilanne voi edetä muutamalla mahdollisella tavalla.
Yksi vaihtoehto on, että Venäjä jyrää Ukrainan yli loppuun asti ja käyttää yhä raaempaa voimaa.
— Näin kävi Tšetšeniassa, mutta Ukrainan kohdalla me puhumme aivan eri kokoluokan valtiosta.
Jos Ukraina sortuisikin, Venäjällä on kädessään huonot kortit.
— Satojatuhansia ihmisiä voidaan tappaa taisteluissa, mutta kaikkia ukrainalaisia ei voi tappaa. Miten niitä jäljelle jääneitä hallittaisiin? Jos Kremlissä ajatellaan, että Viktor Janukovytš voisi palata valtaan, heillä ei ole realiteetit kohdallaan. Hänet on heitetty ulos jo kaksi kertaa.
Janukovytš on Ukrainan entinen presidentti, joka pakeni vuoden 2014 vallankumousta Venäjälle.
Vaikka länsimaat veisivät Ukrainaan kuinka paljon ohjuksia ja sinkoja, Forsbergin mukaan ei ole mahdollista, että Ukrainan armeija ajaisi venäläiset pois maasta pelkällä sotilaallisella voimalla.
— Ukraina voi vain pistää vastaan, mutta silloin sodasta tulee vain pidempi ja verisempi. Lännen apu vain pitkittää sitä.
Putinia tuskin syrjäytetään – olisiko Kiinasta rauhanvälittäjäksi?
Toinen vaihtoehto on, että Venäjän johtoportaassa tapahtuu mullistus. Vladimir Putin syöstään vallasta tai pakotetaan lopettamaan sota.
Tuomas Forsberg, Markku Kangaspuro ja Juhana Aunesluoma eivät pidä tapahtumaa todennäköisenä.
— Ei ole mitenkään yleistä, että autoritaarinen johtaja pistettäisiin vaihtoon, jos sotamenestys on huonoa, Forsberg toteaa.
Jäljelle jää tulitauon ja rauhanneuvottelujen mahdollisuus. Yksi mahdollinen välittäjä osapuolten välillä olisi Kiina.
— Venäjä näkisi, että Yhdysvallat ei määrää Euroopassa. Kiinan intresseissä taas on, että sota ei karkaa käsistä.
Veljesmaiden välit tuhottu perusteellisesti
Forsbergin mukaan rauhanneuvottelut edellyttävät, että Venäjän johto lopettaa valheiden levittämisen.
— Rauhaa ei voi saavuttaa, jos Kreml puhuu yhä ukrainalaisten fasistien tekemästä kansanmurhasta eikä myönnä pommittaneensa siviilikohteita. Länsi voi tehdä paljon myönnytyksiä muissa asioissa, mutta me emme voi tinkiä totuudesta.
Päättyy sota miten tahansa, Vladimir Putin on Forsbergin mukaan tuhonnut Venäjän ja Ukrainan välit perusteellisesti.
— Sen pelin Putin on hävinnyt. Venäjällä ei ole pitkään aikaan mitään mahdollisuuksia rakentaa normaaleja veljessuhteita Ukrainaan.