Timo Miettinen on yksi tunnetuimpia EU- ja Eurooppa-politiikan kommentaattoreita Suomessa. Hän on avannut yleistajuisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana monia eurooppalaisia kehityskulkuja ja tapahtumia aina eurokriisistä brexitiin ja koronapandemian hoidosta Ukrainan sotaan.
Kiivaimpana Brexit-aikana Miettinen oli aamusta iltaan Pasilassa yleistajuistamassa ja kertomassa tv:n ja radion välityksellä kansalle, mitä nyt on menossa ja mitä tämä kaikki merkitsee. Tätä rupeamaa hän pitääkin yhtenä tiedeviestinnän huippuhetkenään.
– Onhan se ollut kiinnostavaa nähdä, miten tuollaisesta lähes toisen kodin roolista selviää. Kaikesta on selvitty elossa, Miettinen sanoo.
Yliopiston palkintoperusteluissa todetaankin, että jokainen ajankohtaisohjelmia seuraava tunnistaa Miettisen, jonka selkeä, jäsennelty ja ytimekäs ilmaisu tekee ymmärrettäväksi niinkin monimutkaista konklaavia kuin Euroopan unioni. Erityisen mairittelevaa tutkijalle on, kun yliopisto mainitsee, että Miettisen ansiosta Eurooppa-keskustelun taso on noussut: On vaikea nimetä henkilöä, jonka julkinen vaikuttavuus olisi yhtä monipuolista kuin Timo Miettisen.
Nopeat vastaukset medialle tuovat laajaa näkyvyyttä
Miettisen medianäkyvyyttä, yli 100 osumaa vuodessa, voidaan pitää poikkeuksellisena suurena. Hän on tuttu vieras erityisesti Ylen ajankohtaisohjelmissa. Tuntuu siltä, että Miettinen on pyyteettömästi aina käytettävissä. Hän pystyy antamaan nopeat ja tarkat vastaukset myös aikapaineessa, palkintoperusteluissa todetaan.
Median lisäksi Miettinen käyttää tieteen yleistajuistamiseen aktiivisesti sosiaalista mediaa, erityisesti Twitteriä, jossa hänellä on yli 11000 seuraajaa. Myös podcastit ovat hänelle tuttuja.
– Itselle yhteiskunnallinen vaikuttavuus on aina ollut motivoiva tekijä, olen kokenut sen mielenkiintoisena. Tieteen yleistajuistaminen on tuntunut luontevalta minulle, Miettinen pohtii.
Eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut tutkija katsoo, että tieteellä on myös yhteiskunnallinen rooli.
– Ajattelen, että julkisessa vaikuttamisessa ei ole kyse vain tieteen tuloksista vaan akateemisten hyveiden, kuten kriittisen ajattelun, edustamisesta yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Miettinen motivoitui taannoin tieteen yleistajuistamisesta niin paljon, että julkaisi kaksi vuotta sitten palkitun tietokirjan Eurooppa, poliittisen yhteisön historia. Se on avannut Euroopan historian keskeisiä ideoita ja käännekohtia suurelle yleisölle. Se valittiin vuoden 2021 historiateokseksi ja sai samana vuonna myös Kalevi Sorsa -palkinnon.
– Ajattelin kirjan syventävän suomalaista Eurooppa-keskustelua, josta puuttuu toisinaan historiallinen näkökulma. Eurooppalaisen integraation saavutukset näyttäytyvät eri valossa riippuen siitä, tarkastellaanko niitä 20 vai 2000 vuoden perspektiivillä.
Muutoinkin EU-kriitikoiden tai yksittäisten intressiryhmien hallitsemassa keskustelussa Miettinen on tuonut esiin tutkimukseen ja tieteeseen perustuvia lähtökohtia, jotka voisivat toimia perustana järkevälle erimielisyydelle. Miettinen on korostanut erityisesti historiallisten narratiivien roolia ja monipuolisuutta eurooppalaisen politiikan arvioinnissa.
Suorat kontaktit päätöksentekijöihin
Miettinen on tiiviisti yhteydessä myös poliittisiin päätöksentekijöihin: hän on kysytty puhuja niin eduskunnan valiokunnissa kuin ministeriöissäkin. Hänellä on hyvät kontaktit erityisesti eurooppalaisiin suurlähetystöihin, jotka hyödyntävät Miettisen asiantuntemusta esimerkiksi päättäjävierailujen yhteydessä.
Miettinen käy valiokunnissa kuultavana 10-15 kertaa vuodessa, joten tieteen yleistajuistamista ja tutkimuksen hyveitä saa harjoittaa tätäkin kautta.
– Vaikuttaminen yksittäisiin aloitteisiin valiokuntavaiheessa on usein hankalaa. Usein olennaisempaa on pyrkiä avaamaan esitysten taustalla olevia laajempia kehityskulkuja ja narratiiveja. Vaikutukset näkyvät siksi usein pidemmällä aikavälillä.
Miettinen myöntää, että tiedeviestintä vie aikaa tutkimusartikkeleiden kirjoittamiselta ja rahoitushakemusten laadinnalta.
– Minulla ei ole pysyvää työsuhdetta yliopistoon ja voi olla, että tämä on yksi syy siihen, miksi olen ajautunut tekemään vähän kaikenlaista.
Firenzessä keskitytään taloushistoriaan
Nyt Miettinen saa hetken hengähtää muun muassa Pasilan mediakäyntien osalta, koska hän aloitti maaliskuun alussa vierailevana tutkijana Firenzen EUI-yliopistossa, jossa tutkijan on tarkoitus olla kesäkuun alkuun. Sen jälkeen hän palaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskukseen.
Italiassa Miettinen edistää akatemiatutkijahankettaan, joka keskittyy saksalaisen talousajattelun historiallisiin juuriin. Samalla hän tutustuu uuteen ympäristöön.
– Oma yksikköni täällä, School of Transnational Governance, pyörii tutkimuksen ja yhteiskunnan rajapinnassa. Uskon, että saan vierailulta uusia ideoita, miten tutkimuksen vaikuttavuutta voisi edistää myös Suomessa.
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinto myönnetään vuosittain jollekin yliopistolaiselle tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Palkittavan valinnassa painotetaan toimintaa, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopistossa tehtävän tieteellisen työn ja yliopiston kannalta keskeisten päämäärien tunnetuksi tulemista. Palkintosumma on 6 000 euroa. Palkinto jaetaan Helsingin yliopiston syntymäpäiväviikolla 27.3.