– Kun tekoälyä koulutetaan vankilassa, julkisen ja yksityisen sektorin tarpeet kohtaavat tarkoituksenmukaisella ja poikkeuksellisella tavalla, sanoo REPAIR-hankkeen johtaja Minna Ruckenstein Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Tekoälypohjaiset järjestelmät ovat yleisiä tekstipohjaisten materiaalien luokittelussa ja analysoinnissa. Jotta tekoälymallit toimisivat, ne täytyy ensin kouluttaa, ja tätä tehdään ihmisvoimin.
Vankilan näkökulmasta tekoälytyö on keino nykyaikaistaa vankityötä ja sopeuttaa vankeja digitalisoituvaan yhteiskuntaan. Vapautuvilla vangeilla on oltava digitaitoja. Yrityksen näkökulmasta vangit ovat työvoimaresurssi.
Suomenkielistä aineistoa tekoälymallien kouluttamiseen ei ole mahdollista tuottaa kansainvälisillä verkkoalustoilla, koska niiltä ei löydy suomea osaavia työntekijöitä. Vangit perehtyvät Metrocin laatimaan rakennusalan koulutusmateriaaliin ennen työhön ryhtymistä.
Tietoa digiajan vankilatyön mahdollisuuksista
Tutkimuksessa seurataan Rikosseuraamuslaitoksen ja Metrocin yhteistyötä, haastatellaan työtoimintaa järjestäviä työntekijöitä sekä seurataan tekoälyn kouluttamista. Sukevan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloissa keskustellaan koulutustyötä tekevien vankien kanssa.
– Tuotamme tietoa paitsi digiajan vankityön mahdollisuuksista, myös siitä, millaisilla reunaehdoilla nimenomaan suomenkielistä ja suomalaista tekoälyä koulutetaan, sanoo REPAIR-hankkeen tutkija Tuukka Lehtiniemi.
Yhteishanketta tutkimalla avautuvat siitä syntyneet hyödyt eri osapuolille. Tämä tukee REPAIR-hankkeen pyrkimystä ymmärtää syvällisemmin vastuullisen tekoälytyön edellyttämiä yhteistyön muotoja.
– Käytämme vankilatutkimusta havainnollistamaan, kuinka hyvinvointiyhteiskunnan arvopyrkimyksiä voi lujittaa tekoälyhankkeilla, Ruckenstein kertoo.
Eri osapuolten tavoitteita tukevaa yhteistyötä
Tekoälyä hyödyntäville järjestelmille on tyypillistä, että ne tuovat yhteen varsin erilaisia toimijoita ja intressejä.
– On tärkeää ymmärtää miten yhteistyö voi tukea samanaikaisesti eri osapuolten pyrkimyksiä. RISEn ja Metrocin yhteishankkeessa on tällainen win-win elementti, Ruckenstein toteaa.
Tuottamalla tietoa onnistuneen yhteistyön reunaehdoista, vankilatutkimuksen opit edesauttavat myös muilla alueilla tehtäviä aloitteita.
REPAIR-hankkeessa pyritään irtautumaan tavanomaisesta teknologiaa ja tulevaisuutta koskevasta ajattelusta kiinnittämällä huomio tekoälyn sosioteknisiin ulottuvuuksiin ja toimintaympäristöihin. Vankilatutkimuksen kautta avautuu mahdollisuus tarkastella tekoälytyötä ennakkoluulottomasti ja yhteisesti tuotettuna niin vankilan arjessa kuin eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä.
Lisätiedot:
Minna Ruckenstein
minna.ruckenstein@helsinki.fi