Helsingin yliopiston väitöksessä tutkimusanalyysin kohteina ovat liikkuvaa elämäntapaa harjoittavat surf-matkaajat sekä nuoret ilmastoaktivistit. Molemmille ryhmille liikkuvuus ja matkailu ovat tärkeitä sekä niiden tuottaman nautinnon että henkilökohtaiseen kasvuun liittyvien hyötyjen vuoksi. Ristiriita ilmaston ja matkailukäytänteiden välillä kuitenkin tiedostetaan, ja yksilötasolla sitä ratkotaan erilaisin ekologisen sovittelun keinoin.
Analyysi paljastaa myös jaettuja ja laajempaa yhteiskuntakriittistä potentiaalia kantavia, niin sanottuja arkipäivän utooppisia toimintatapoja. Tällaisia ovat muun muassa ilmastoaktivistien suosima ja jakama maata pitkin matkustamisen käytänne sekä surffaajien elämäntapa, jossa elämyshakuisuus ja matkustaminen ovat usein prioriteetteja suhteessa työntekoon ja muihin ”normaalielämänkulkuun” ja suorittamiseen liittyviin odotuksiin.
– Utooppisen unelmoinnin tasolla surf-matkaajia ja ilmastoaktivisteja yhdistävät kohtuullisuuden ja hidastamisen ihanteet. Niiden viitoittamana sekä surf-matkaajat että ilmastoaktivistit peräänkuuluttavat kulttuurista muutosta, mutta myös yhteiskunnan järjestelmätasolle yltäviä poliittisia toimia, joiden myötä ilmastokriisin ja liikkuvuuden ristiriitaa voitaisiin ratkoa, sanoo väitöskirjan laatinut Mikko Piispa.
Matkailun kulttuureja ja käytänteitä on uudistettava ilmastokriisin ajassa
Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana ja lähtökohtana on tilanne, jossa ihmiskunta elää ennennäkemättömän liikkuvuuden aikaa, mutta jossa matkailu ja liikkuvuus tuottavat ilmastoa lämmittäviä päästöjä samalla, kun ilmastokriisi etenee ja sen hillintä edellyttää laajoja ja monialaisia toimia.
– Tämän päivän nuoret ovat kasvaneet ajassa, jossa liikkuvuutta ajatellaan hyödyllisenä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, ja jossa matkailu on hyvin tavanomaista. Mutta nuoret ovat myös laajasti tietoisia ja huolissaan ilmastokriisistä, huomauttaa Piispa.
Koronapandemian myötä matkailu ja liikkuminen vähentyivät dramaattisesti, mutta sen päästöjä vähentävä vaikutus voi jäädä lyhytaikaiseksi. Koronan aiheuttama shokki muodostaa kuitenkin yhdenlaisen tilaisuuden arvioida liikkuvuuden ja matkailun kulttuureja, käytänteitä, politiikkaa ja teknologiaa uudelleen.
Surf-matkaajilla ja ilmastoaktivisteilla on yhtäläisyyksiä – muun muassa kansainvälinen ja kosmopoliittinenkin orientaatio – mutta oletusarvoisesti he lähestyvät liikkuvuuden ja ilmastokriisin ristiriitaa eri tavoin. Pelkistäen ilmaistuna tutkimusaineistojen rinnakkainen tarkastelu valottaa, kuinka liikkuvat nuoret suhtautuvat ilmastokriisiin, ja toisaalta kuinka ilmastonuoret suhtautuvat liikkuvuuteen.
Väitöskirja pohjautuu neljään alkuperäisartikkeliin, joista kahdessa analysoidaan surf-matkaajien haastatteluja, kahdessa ilmastoaktivisteja koskevaa aineistoa. Väitöskirjan yhteenveto-osan analyysissa hyödynnetään niin sanottua utopiametodia.
Lisätietoja:
Mikko Piispa
mikko.piispa@nuorisotutkimus.fi
***********************************************
VTM Mikko Piispa väittelee 4.6.2022 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa. Tutkimus nuorista liikkeessä ilmastokriisin ajassa. Väitöstilaisuus järjestetään Porthaniassa, Suomen Laki -salissa, Yliopistonkatu 3, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Suvi Salmenniemi, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Lena Näre.