Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2026.
Näkemysten kärjistymisen eli polarisaation voi hahmottaa kolmen ydinpiirteen kautta, sosiaalipsykologian professori Kevin Durrheim sanoo.
Ensinnä mielipiteet eriytyvät poliittisiin ääri-päihin ja toiseksi vastapuolen edustajat herättävät voimakkaan kielteisiä tunteita. Kolmanneksi ihmisen poliittiset mielipiteet kietoutuvat toisiinsa niin, että hänen suhtautumisestaan maahanmuuttoon voi päätellä hänen näkemyksensä il-mastotoimista ja sosiaaliturvasta.
Polarisaatiota selitetään usein somen ”kaikukammioilla”: ihmisten oletetaan altistuvan lähinnä sellaiselle sisällölle, joka tukee heidän omia näkemyksiään. Durrheimin mukaan tutkimus ei tue tätä teoriaa.
— Internet ei ole vähentänyt altistumistamme erilaiselle tiedolle, vaan lisännyt sitä.
Kärjistyminen ei siis selity tietämättömyydellä. Durrheim ajattelee, että polarisaatiota tulisi tarkastella kielen näkökulmasta.
— Ihmisten käyttämä kieli eriyttää heitä kauemmas toisistaan, ja sanavalinnat politisoituvat.
Hän on vastikään tutkinut esimerkiksi sitä, miten Twitterin rokotekeskustelu polarisoitui Yhdysvalloissa koronapandemian myötä.
Poliittinen polarisaatio näkyi enemmän siinä, millaisella kielellä ihmiset rokotteista puhuivat, kuin siinä, keiden kanssa he olivat vuorovaikutuksessa. Vastapuolenkin julkaisut kyllä huomat-tiin ja niitä jaettiin eteenpäin, mutta julkaisut kehystettiin oman maailmankuvan mukaisesti.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.