Lakien tulee noudattaa perustuslakia. Suomessa lakiehdotusten perustuslainmukaisuus tarkistetaan tarvittaessa ennen lain tulemista voimaan.
Ennakkotarkistuksen tekee perustuslakivaliokunta, joka koostuu eduskunnan osalta kansanedustajista ja virkamiehistä eli valiokuntaneuvoksista eduskunnan puoluejaon suhteissa. Lisäksi apuna käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka usein ovat yliopistojen professoreita.
Hyvät käytänteet pohjana
Perustuslakivaliokunnan työssä päivänpolitiikka ja puolueen jäsenkirja tulisi jättää valiokunnan ovien ulkopuolelle. Neutraalius nojaa kuitenkin totuttuihin käytänteisiin, eikä sitä ole säännelty muilla tavoin. Uudet jäsenet koulutetaan aina valtiopäivien käynnistyessä valiokunnan toimintatapoihin.
Järjestelmä on toiminut hyvin.
– Osoituksena tästä on, että äänestyksissä hallituksen ja opposition välinen raja ylittyy. Puheenjohtajan tehtävänä on estää valiokunnan politisoituminen, totesi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä Helsingin yliopiston Tiedekulman tilaisuudessa.
Politiikan toimittaja Marko Junkkari pohti, pitävätkö hyvät käytänteet kutinsa kaikissa tilanteissa. Jos demokratia Suomessa myllertyisi, voitaisiinko perustuslakivaliokunta kaapata tukemaan tiettyjä poliittisia tarkoitusperiä?
– Meidän järjestelmämme on tosi hyvä ja toimii sen takia, kun olemme toisiimme ja järjestelmään luottavia ihmisiä. Mutta entä, jos esimerkiksi eduskuntaan tulee jonkinlainen voima, joka ei enää noudata näitä lakiin kirjaamattomia perustuslakivaliokunnan käytäntöjä?
Järjestelmän toiminta tulisi varmistaa jatkossakin
Perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana toimiva professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta totesi, että perustuslakivaliokunta kootaan parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan. Se tekee siis tarvittaessa päätöksensä äänten enemmistöllä. Jos eduskunnassa pääsisi valtaan yksi puolue, se tulisi hallitsevaksi myös perustuslakivaliokunnassa.
Ojanen halusi kuitenkin laajentaa kysymyksen koskemaan suomalaista perustuslakivalvontaa aina ministeriövaiheesta lain voimaantuloon ja tuomioistuinten tehtäviin asti.
– Minusta olisi aihetta miettiä, miten varmistetaan, että järjestelmä voi toimia, eikä sitä voida kaapata siinä mielessä kun nyt Puolassa ja Unkarissa on esimerkiksi nähty tapahtuneen viime vuosina.
Perustuslaista, julkisuudesta ja politiikasta keskusteltiin Tiedekulman Tiedekulman Minne menet, maailma? -ohjelmasarjan Media, oikeus, politiikka -tapahtumassa 3.2.2023. Mukana olivat viestinnän tutkija Timo Harjuniemi, toimittaja Marko Junkkari, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.