Arho Toikka on kahdentoista vuoden opettajauransa aikana kehittynyt opettajaksi, joka pystyy keskittymään vuorovaikutukseen. Rutiinit ovat nyt opettajalla hallussa, joten opetustilanteessa huomaa myös asioita, jotka vaativat yksilöllisempää ohjausta.
– Ehkä oma analysointi ja ymmärrys ovat kehittyneet vuosien varrella siten, että tarvittaessa voi napata ripeästi opiskelijan asiasta kiinni, Toikka sanoo.
Hereillä on pitänyt olla myös opetuksen kanavien monipuolistuessa. Verkko-opetuksen kasvanut rooli ei ole Toikan mielestä pahasta, koska tietyt asiat pystyy opettamaan siellä yhtä hyvin kuin lähiopetuksessa.
– Verkossa kohtaamisia ei aina voida rakentaa, mutta silloin kun niitä voidaan tehdä, ne ovat tavattoman merkityksellisiä opiskelijoille.
Valtsikassa tutkimuksen ja opetuksen kulttuuri
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on Toikan mukaan ollut aina mielekäs työskentelykulttuuri, jossa myös tutkimusta pääsee tekemään opetuksen ohella. Omaa tutkimustyötään yhteiskuntapolitiikan alalla Toikka pitää helposti liian erityisenä opiskelijoilleen, mutta opettamista laajempaan tutkimuskenttään hän pitää tärkeänä.
– Omassa tutkimustyössäni ajan hermolla oleminen on tärkeää, pitää luodata, mitä maailmalla tapahtuu, Toikka tuumii.
Keskusteluyhteys opiskelijoihin säilytettävä
Toikka pitää erinomaisena, että tiedekunnassa suunnitellaan ja tehdään opetusta yhdessä yli yksikkörajojen.
– Se on ollut itselleni todella hyödyllistä. Yhteisöllisyyden rakentaminen opiskelijoiden suuntaan ei ole yhtä helppoa, kun koulutusohjelman johtajana ohjaan isoja ryhmiä.
Hyvinvoinnin rakentaminen opettajan ja opetettavien välille lähtee Toikan mukaan keskusteluyhteydestä. Hän toivookin lisää epävirallisia kohtaamisia opiskelijoiden kanssa, esimerkiksi tiedekunnan käytävillä.
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ovat yksi tärkeä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjä. Toikka pitääkin tärkeänä, että vaikuttamisväylät kerrataan opiskelijoille säännöllisin väliajoin.
– Vaikka koulutusohjelman johtoryhmä kuulostaa opiskelijasta ehkä kuivalta, niin se on yksi todellinen ruohonjuuritason vaikuttamiskanava.
Nuoria opiskelijoita saa ohjata enemmän
Toikan mielestä jatkossa pitää ottaa entistä enemmän huomioon se, että osa opiskelijoista tulee suoraan lukiosta yliopistoon eli nuorille ei välttämättä ole heti selvää, miten esimerkiksi tenttitilanteessa käyttäydytään.
– Itseohjautuvuuden taidot ovat suoraan lukiosta yliopistomaailmaan siirtyvillä vähäisempiä, joten tehtävämme on sanoa heille ääneen, miksi esimerkiksi professori ei välttämättä heti reagoi opiskelijan sähköposteihin.
Valtaan ja vastavirtaan -slogania toteutetaan Toikan mukaan edelleen valtiotieteellisen opiskelijoiden parissa, kuuntelijat ovat luennolla kriittisiä ja esittävät tarvittaessa omia näkemyksiään.
– Tämä on mielestäni vain hyvä asia, se kuuluu tiedekunnan perinteeseen ja on tuttua monelle opettajalle. Asiallista haastamista voisi toki olla enemmänkin, ne ovat aina mielekkäitä tilanteita, Toikka toteaa.