Omaisuus- ja huumausainerikokset vähenivät viime vuonna

Viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Vuonna 2021 rikoslakirikokset vähenivät yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta, erityisesti vähenivät omaisuus- ja huumausainerikokset.

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.

Varkausrikokset laskivat vuonna 2021 lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Varkausrikoksissa palattiin lähelle vuoden 2019 tasoa. Omaisuusrikoksista petosrikokset ovat viimeisen 10 vuoden aikana lisääntyneet olennaisesti. Tähän on vaikuttanut erityisesti internetin välityksellä tapahtuvan kaupan lisääntyminen. Viranomaisten kirjaamien petosrikosten määrä oli vuonna 2021 korkein kymmeniin vuosiin, yli 36 400 kappaletta.

Kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia kirjattiin viime vuonna 94 kappaletta. Henkirikollisuus pysyi lähes yhtä korkealla tasolla kuin vuonna 2020, mutta oli edelleen selvästi alle 2000-luvun alun keskitason. Väkivaltakokemukset lisääntyivät viime vuonna ja niiden osalta palattiin lähes koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.

Viranomaisten kirjaamien raiskausrikosten määrä on viime vuosina lisääntynyt olennaisesti.

– Joiltakin osin nousua selittävät lainsäädännölliset muutokset sekä mahdollisesti muutokset rikosten ilmoittamisessa. Kyse voi olla myös rikollisuuden tosiasiallisesta lisääntymisestä, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Malin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Lapsiin kohdistuva rikollisuus lisääntynyt verkossa

Myös viranomaisten kirjaamat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä olennaisesti. Kyselytutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä fyysisessä kontaktissa tapahtunut lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on vähentynyt, mutta viime vuosina verkossa tapahtunut rikollisuus vaikuttaa lisääntyneen.

– Yhä nuorempien lasten tavoitettavuus internetin ja sosiaalisen median sovellusten kautta on lisännyt rikoksentekomahdollisuuksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa seksuaalirikollisuudessa, Malin kertoo.

Liikennerikoksia kirjattiin vuonna 2021 yli 134 400 kappaletta, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen noin puolitoista prosenttia. Liikennerikosmäärät ovatkin nousseet 2020-luvulla ja palanneet vuotta 2015 edeltävälle tasolle. Rattijuopumusten määrä on vuosina 2012–2021 pysynyt melko vakaana. Törkeiden rattijuopumusten osuus viranomaisten kirjaamista rattijuopumusrikoksista on kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut 53 prosentista 36 prosenttiin.

Nuorten epäillyt väkivaltarikollisuudet ovat nousseet

Alle 21-vuotiaiden epäillyt varkaudet, pahoinpitelyt ja vahingonteot ovat vähentyneet kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta väkivaltarikollisuutta, mikä on kääntynyt poliisin tilastoissa nousuun vuosina 2020–2021. Vahvinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden ryhmässä, joiden osalta pahoinpitelyrikokset ovat olleet nousussa jo vuodesta 2016. Alle 15-vuotiailla rikosepäilyt ovat kuitenkin edelleen harvinaisempia kuin 15–20-vuotiailla.

– Tyypillisimpiä nuoriin kohdistuneita rikoksia ovat varkaudet, omaisuuden tuhoaminen sekä uhkailun ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen. Suurin osa nuoriin kohdistuneesta väkivallasta on sisarusten tai toisten nuorten tekemää, tutkijatohtori Markus Kaakinen  Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo. 

Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien rikollisuus laskenut selvästi 2010-luvulla

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden (ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien) rikostaso on ollut laskusuuntainen koko 2010-luvun. Erityisen paljon ovat vähentyneet varkausrikokset. Myös pahoinpitelyrikoksissa ulkomaalaistaustaisten ikävakioitu rikostaso on laskenut vuoden 2011 tasosta merkittävästi, vaikka ulkomaalaistaustaisten pahoinpitelyjen rikostaso on hieman kasvanut vuosina 2020 ja 2021. Joissakin rikoslajeissa ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten edustus rikoksista epäillyistä on huomattava. Osuus on viime vuosina ollut erityisen suuri seksuaalirikoksissa sekä verorikoksissa.

Rikollisuustilanne 2021 -julkaisu antaa kokonaiskuvan suomalaisen rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Julkaisussa pureudutaan eri rikoslajien ominaispiirteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin hyödyntämällä viranomaislähteitä ja kyselytutkimuksia. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset rikoslajit sekä ajankohtaiset rikollisuuteen liittyvät ilmiöt.

Julkaisu:

Rikollisuustilanne 2021. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Toim. Ilari Kolttola. Katsauksia 52/2022. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/352005/Katsauksia_52_Rikollisuustilanne_2021_2022.pdf?sequence=1
 

Lisätiedot:
suunnittelija Ilari Kolttola, Puh. 029 412 0887, ilari.kolttola@helsinki.fi