Venäjän hyökkäyssodan yllättävä seuraus on ollut Euroopan unionin lähes ennennäkemätön yhtenäisyys. Uudessa tilanteessa myös unionin ”ongelmalasten” Unkarin ja Puolan demokratia- sekä oikeusvaltiopuutteet ovat hetkeksi jääneet taka-alalle, kun fokus on siirtynyt muihin asioihin.
Unkari on pitkään tasapainoillut EU:n ja Venäjän välillä, mutta on kuitenkin asettunut vastustamaan Venäjän sotatoimia. Puola on puolestaan ollut hyvin aktiivinen kriisin aikana ja ottanut vastaan valtavan määrän pakolaisia Ukrainasta. Myös Unkari on kantanut vastuunsa pakolaisvirroista ja onkin varsin selvää, että molemmat maat tarvitsevat unionilta taloudellista tukea selvitäkseen tilanteesta.
Jatkon kannalta mielenkiintoinen kysymys onkin nyt se, aikooko EU katsoa maiden oikeusvaltiollisuuteen liittyviä puutteita läpi sormien yhtenäisyyden nimissä ja myöntää maille tukirahoja, jotka on aiemmin jäädyttänyt heiltä.
– Tämä tilanne tulee varmasti puhuttamaan Euroopan parlamenttia. Kyseessä on varsin kiusallinen tilanne oikeusvaltiollisuuden suojaamisen kannalta, sanoo eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.
On mahdollista, että EU-komissio vapauttaa maille varoja EU:n elpymisrahastosta, jonka tarkoituksena on tukea jäsenmaita toipumaan koronapandemian aiheuttamista talousvahingoista. Elpymisrahasto on kuitenkin ehdollinen, tarkoittaen, että rahoja voidaan myöntää elpymisvälineestä ainoastaan maille, jotka noudattavat oikeusvaltiollisuutta. Tässä suhteessa molemmat maat reputtavat.
Raition mukaan oikeusvaltiokehitys ja toimet sodan vastustamiseksi olisi syytä pitää erillään. Niin Unkarissa kuin Puolassakin on vakavia järjestelmätason ongelmia, joita ei voi lakaista maton alle.
– Olisi suotavaa, ettei Puolaa ja Unkaria tueta sodan aiheuttaman maahanmuuttoaallon vuoksi elpymisvälinerahoista, vaan muilla keinoin. Oikeusvaltiollisuuden suojaamiseen kannalta näiden varojen käyttö olisi kovin onnetonta ja veisi uskottavuutta kaikelta siltä työltä mitä oikeusvaltiollisuuden eteen ollaan tehty.
Oikeusvaltio ei ole retorinen ilmapallo
Kysymys elpymisrahoista on poliittisesti hankala tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuustilanne on uhattuna. Juridisesti kysymys on jo ratkaistu, sillä EU-tuomioistuin linjasi helmikuussa, että ehdollisuusjärjestelmäasetus on EU-oikeuden mukainen. Tuomioistuin otti kantaa kysymykseen sen jälkeen, kun Puola ja Unkari olivat vaatineet asetuksen kumoamista.
– EU-tuomioistuimen tärkeä sanoma helmikuussa oli, ettei oikeusvaltio käsitteenä ole niin epämääräinen, että se olisi pelkkä ideaali. Tuomioistuin katsoi, että vaikka oikeusvaltioperiaate on jossain määrin monitulkintainen, niin siitä huolimatta sillä on normatiivista sitovuutta, eli sitä voidaan käyttää oikeudellisena argumenttina tuomioistuinten ratkaisuissa.
Juha Raitio on tutkimuksessaan syventynyt oikeusvaltioon ja siihen, miten oikeusvaltio määritellään. Tätä työtä hän on tehnyt muun muassa osana kansainvälistä Helsinki Rule of Law Forum-verkostoa. Hän korostaa, ettei oikeusvaltio käsitteenä ole mikään ”retorinen ilmapallo”, jonka jäsenvaltiot voivat määritellä kuten tahtovat omien intressiensä pohjalta.
Ratkaisussaan EU-tuomioistuin perusteli, että ehdollisuusjärjestelmäasetuksessa viitataan oikeusvaltiollisuuden yhteydessä lainalaisuusperiaatteeseen, oikeusvarmuuden periaatteeseen, toimeenpanovallan väärinkäytön kieltoon, tehokkaan oikeussuojan vaatimukseen ja vallanjako-oppiin, joista kaikista on EU-tuomioistuimen täsmentävää ja selkeyttävää oikeuskäytäntöä.
– Päätöksellään tuomioistuin antoi vahvan signaalin siitä, että EU:n toimielimet voivat tehdä ratkaisuja oikeusvaltioperiaatteen nojalla. Se on oikeudellinen periaate, jota ei voi jättää politiikan kentälle pelkäksi poliittiseksi argumentiksi. Tällöin on luontevaa ajatella, ettei myöskään elpymisvälineeseen liittyviä varoja saateta politiikan kentälle pelattavaksi sodan takia, vaan pidettäisiin varat alkuperäisessä tarkoituksessa ja ehdollisuuden piirissä.
Unkarissa tuskin luvassa nopeita parannuksia
Oikeusvaltiokysymys on erityisen ajankohtainen Unkarin kohdalla, sillä maassa järjestetään parlamenttivaalit sunnuntaina 3. huhtikuuta. Oppositio on yhdistänyt voimansa ja pystyy näin ollen paremmin haastamaan pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolueen. Raitio ei kuitenkaan näe syytä optimismiin: mielipidemittaukset ennakoivat Orbánin voittoa ja vaikka oppositio voittaisikin, ongelmat eivät ratkea hetkessä.
– Uskon kyllä, että olisi oikeusvaltiokehityksen kannalta myönteistä, mikäli Orbán häviää vaalit. Mutta kehityksen kääntäminen toiseen suuntaan, oikeusvaltiolliseen suuntaan, kestää pitkään ja on vaikea prosessi.
Yliopistot, media ja kansalaisyhteiskunta voitaisiin todennäköisesti vapauttaa nopeastikin Orbánin otteesta, mutta esimerkiksi talouden puolella se ei kävisi käden käänteessä.
– Orbánin hallinnolle jäisi tiettyä tosiasiallista valtaa. Orbán on esimerkiksi saanut jaettua lähipiirilleen yhteiskunnallista infraa ja julkisia hankintoja on myönnetty hänen lähipiirin toimijoille. Näin ollen nykyisen hallinnon valta on syvälle juurtunut unkarilaiseen yhteiskuntaan.
Katso myös video: Vaihtuuko valta Unkarissa?
Unkarin vaaleja käsiteltiin myös Pinnalla-lähetyksessä 29.3. Kuuntele keskustelu podcastina tai katso video alla.