– Oikeusvaltioon kuuluu paitsi klassiset oikeudenhoidon riippumattomat elementit myös demokratia ja ihmisoikeudet eikä korruptiolle ole sijaa, sanoo oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax.
Mosambikissa tilanne on monitahoinen.
–Toisaalta siellä on vapaata lehdistöä ja mielipiteenvapaus, toisaalta taas maassa rehottaa korruptio, jota on vaikea kitkeä hallinnon rakenteista nopeasti pois, sanoo Mosambikissa asunut ja työskennellyt sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa.
Kehitystä ja neuvontaa tehdään yhteistyössä
Mosambikin Oikeus- ja lakiasiain koulutuskeskuksen CFJJ:n (Center for Judicial and Legal Training) kanssa yhteistyö tuomarin koulutuksessa on rakentavaa.
– Demokratiassa tuomarin on oltava puolueeton ja lahjomaton, Brax toteaa.
Kylmän sodan ja eteläisen Afrikan dekolonisaatiosta käydyn alueellisen kamppailun takia sisällissodan runtelemaan maahan saatiin uusi perustuslaki vuonna 1991. Seuraavana vuonna maahan muodostettiin monipuoluedemokratia.
Mosambikin valtion suuri koko asettaa haasteita demokratiakehitykselle. Saaritsan mukaan maaseudun suurella köyhällä enemmistöllä ei ole edes pääsyä kalliisiin palveluihin, joita esimerkiksi pääkaupunki Maputossa tarjotaan. Maputosta käsin demokratian ja ihmisoikeuksien jalkauttaminen maatalousvaltaiselle maaseudulle on vaikeaa.
– Tavallinen kansalainen ei välttämättä ole tietoinen omista oikeuksistaan tai siitä, miten toimia kohdatessaan vääryyttä, Saaritsa sanoo. – Keskeinen ongelma on, että modernin oikeusjärjestelmän piirissä asioiden ratkaiseminen on vaikeaa, kallista ja epävarmaa.
Kylien ja naapurustojen tasolla toimii kuitenkin yhteisötuomioistuimia, jotka juontavat perinteisestä heimopohjaisesta tapaoikeudesta, mutta on tunnustettu osaksi muodollista oikeusjärjestelmää vuonna 1975 Portugalin Neilikkavallankumouksen seurauksena saadun itsenäisyyden aikana. Nykyiset Tribunal Comunitário -tuomioistuimet määriteltiin aiempaa itsenäisemmiksi ja avoimemmiksi tapaoikeuden paikalliselle vaihtelulle sosialistisen yksipuoluevallan purkamisen yhteydessä. Niiden toimintaperiaatteena on nopea, ensisijaisesti sovitteluun perustuva käsittely.
Valtarakenteissa on yhä paljon väärinkäytöksiä
Oikeusvaltiokehitykseen vaikuttavat valtarakenteissa piilevä korruptio, politiikka ja väkivalta. Vaikka Mosambikissa on monipuoluejärjestelmä, on yksipuoluejärjestelmän aikana valtaa pitäneillä edelleen yleisen käsityksen mukaan suhteettoman vahva asema koko virkakoneistossa. Vaalivilppikään ei ole tuntematonta.
– Vallan väärinkäyttö koetaan yleisesti ongelmaksi, Saaritsa kertoo. – Oikeusvaltiokeskuksen seuraamissa ryhmäkeskusteluissa on muun muassa pohdittu, mitä maakunnassa työskentelevä tuomari voi tehdä, jos saa keskellä yötä uhkaavan puhelun tuomion muuttamiseksi.
Yhteistyössä on mukana YK:n huumeita ja rikollisuutta estävä elin UNODC (United Nations Office on Drugs and Crime), jonka toimialaan kuuluvat myös korruption vastainen työ ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen.
Saaritsan mukaan kansainvälisten mediatietojen perusteella vielä joitain vuosia sitten sarvikuonojen salametsästyksestä juttua tekeviä eurooppalaisia toimittajia saattoi paikallinen poliisi kuulustella samalla kun rikollispomo ohjaili tapahtumien kulkua.
– Lisäksi Brasiliasta Etelä-Afrikan kautta Eurooppaan kulkevien huumeiden on arvioitu olevan jopa maan kolmanneksi suurin vientiartikkeli heti alumiinin ja hiilen jälkeen, Saaritsa toteaa.
Hiljattain on raportoitu korkeassa poliittisessa asemassa oleviin henkilöihin kohdistuvista huumekauppaan liittyvistä poliisitutkinnoista. Maan pohjoisosissa syttyneen uuden sisällissodan aikana sissitoiminnan aloittaneiden islamistien raakuudet ovat järkyttäneet monia, mutta myös Mosambikin turvallisuusjoukot ovat tiettävästi syyllistyneet raakuuksiin, ja paikalliset ovat valittaneet viranomaisten toiminnasta.
Lähes miljoona ihmistä on UNHCR:n arvion mukaan joutunut sodan takia maan sisäisiksi pakolaisiksi. Hallitusta on tukemassa merkittäviä kaasuvarantoja sisältävällä alueella useiden Afrikan maiden sekä muun muassa entisen siirtomaaisännän Portugalin joukkoja. EU-maat tarjoavat Mosambikin asevoimille myös koulutusta konfliktialueen ulkopuolella.
Korruptio on arkipäivää
Korruptio on arjessa hyvin tuttua. Siihen osallistuvat viranomaiset poliisista lähtien. Liikennesakot kuitataan usein lahjuksilla.
Saaritsa mainitsee tunnetun esimerkin korkean tason korruptiosta, joka syöksi koko maan taloudellisiin vaikeuksiin ja suuriin leikkauksiin joitain vuosia sitten. Vuonna 2014 väistyvä presidentti lähipiireineen junaili laittoman valtiontakauksen kahden miljardin dollarin lainalle, jolla oli nimellisesti tarkoitus hankkia uutta laivastoa kalastus- tai sotilaskäyttöön. Presidentti lähipiireineen pisti kuitenkin merkittävän osan rahoista omiin taskuihinsa. Oikeuslaitos ja viranomaiset Mosambikissa ja sen ulkopuolella ryhtyivät kuitenkin ajan mittaan toimiin, ja asiassa onkin langetettu Maputossa hiljattain pitkiä vankeustuomioita osalle syytetyistä, mukaan lukien entisen valtionpäämiehen poika. Asiat eivät siis ole mustavalkoisia, ja myös liikettä oikeusvaltiokehityksen kannalta parempaan suuntaan tapahtuu.
Valoa näkyvissä
Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää. Maassa on, ainakin Maputossa, selvä keskiluokka, media on vapaata ja kansalaisjärjestöt ovat itsenäisiä. Yliopistot ja tutkimuslaitokset toimivat itsenäisesti. Vallan kolmijako toimii ainakin osittain. Tuomarien ammattikunnalla on halu kehittyä. Maassa halutaan myös turvallisuuskysymyksiin ja oikeusvaltion vaatimuksiin koulutusta.
– Kuitenkin, kun pyritään oikeusvaltioksi, on päästävä pääkaupungin ulkopuolelle. Se vaatii paljon työtä, Brax sanoo.
Oikeusvaltiokeskuksen lisäksi Helsingin yliopistolla on käynnissä paljon muutakin yhteistyötä Mosambikissa.
Professori Maria Brockhaus tekee yhteistyötä mosambikilaisen Eduardo Mondlanen yliopiston kanssa laajassa CIFOR:n johtamassa hankkeessa, jossa tehdään vertailevaa tutkimusta siitä, miten metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä johtuvia päästöjä voidaan vähentää.
Liisa Korkalo johtaa Team Finland Knowledge -hanketta, jossa kehitetään ravitsemus- ja elintarviketieteiden alan opetusta ja kapasiteetin rakentamista kahdessa mosambikilaisessa yliopistossa.
Jonna Katto tiimeineen on rakentanut virtuaalisen muistitietotutkimukseen pohjautuvan näyttelyn The Queen is the Boss, joka kertoo naisten, sukupuolen ja vallan historiasta Mosambikista. Tutustu myös Katon Routledgen julkaisemaan kirjaan Women’s Lived Landscapes of War and Liberation in Mozambique, joka tarjoaa uuden perspektiivin Mosambikin vapaustaisteluun naisten näkökulmasta.
Luomuksen luonnontieteiden yksikön geologian tiimillä on tutkimusyhteistyötä Mosambikissa mm. Karoon jurakautisen magmaprovinssin laakiobasalttien ja juonikivien kenttätutkimuksessa, iänmäärityksessä ja geokemiallisessa tutkimuksessa.
HY+ johtaa teknisen avun projektia, jossa tuetaan Mosambikin opetusministeriötä opettajien täydennyskoulutusstrategian luomiseksi