Diplomatian ja neuvottelujen sijaan Venäjän johto on palannut imperialismiin, jossa se edistää sotilaallisesti kansallisia intressejään. Mitä muut valtiot ja kansainvälinen yhteisö voivat tehdä tukeakseen Ukrainan hallintoa ja estääkseen sodan syventymisen Euroopan laajuiseksi jäätyneeksi konfliktiksi?
Ukrainan sota saattaa kiihdyttää kehitystä kohti arvokamppailun ympärille muodostunutta maailmanjärjestystä. Autoritarismi muodostaa yhä vahvemman vastavoiman liberaalille demokratialle. Miten tähän uhkaan voi vastata demokraattisten arvojen mukaisesti ja palauttaa kestävä rauha kriisien haurastamaan Eurooppaan?
Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta järjestää paneelikeskustelun aiheesta 7.3. kello 16-18 Tiedekulmassa. Tervetuloa seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä myös Tiedekulman verkkosivuilla. Voit osallistua keskusteluun lähettämällä kysymyksiä osoitteessa flinga.fi/s/FDG2D44.
Panelisteina toimivat Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta taloushistorian professori Jari Eloranta, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen, politiikan tutkija Johanna Vuorelma sekä Ylen ulkomaantoimittaja Mika Hentunen. Keskustelun moderoi yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Jari Elorannan erikoisalaa ovat konfliktien syiden ja seurausten historiallinen analyysi, erityisesti maailmansotien osalta. Eloranta on myös toiminut pitkään professorina Yhdysvalloissa.
– Onko nyt taas vuosi 1939? Suurvaltapolitiikassa on nyt käytössä samankaltaisia voimankäytön metodeja, ja Ukrainan demokratian tukeminen tulee olemaan pitkä ja vaativa prosessi, sanoo Eloranta.
Ylen ulkomaantoimittaja Mika Hentunen seuraa suurvaltapolitiikkaa ja liittyy keskusteluun Washingtonista, missä hän on kevätlukukauden vierailevana opettajana kiinalaisen Tsinghuan yliopiston ja amerikkalaisen Bloombergin yhteisessä Global Business Journalism -ohjelmassa.
– Onko Ukraina suurvaltapelin nappula? Palaako Yhdysvallat Euroopan turvallisuuden takaajaksi vai tyytyykö se katselemaan sivusta Venäjän ja Kiinan lehmänkauppoja, kysyy Hentunen.
Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen mukaan Ukrainan sota on akuutti osoitus valtiosuvereniteettiin perustuvan kansainvälisen järjestelmän perustavista ongelmista.
– Kylmän sodan päättymisen luomat mahdollisuudet hukattiin ja nyt maailma on ydinsodan partaalla. On aika palata syvimpien kysymysten äärelle, Patomäki sanoo.
Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta on keskittynyt erityisesti keskuspankkien toimiin kriisien ratkaisemisessa.
– Sodan myötä koronakriisin jälkeen käynnistynyt talouskasvu uhkaa taittua, mikä vaikeuttaa ilmastonmuutoksen ja energiasiirtymän kaltaisten akuuttien kysymysten hoitamista, Ronkainen sanoo.
Johanna Vuorelma työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Vuorelma on Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran puheenjohtaja.
– Venäjän aloittama sota ei ole hyökkäys pelkästään itsenäistä Ukrainaa kohtaan vaan koko eurooppalaista arvoyhteisöä ja kansainvälistä järjestelmää vastaan. Siksi kansainvälisen yhteisön pitää aktivoitua puolustamaan demokratiaa autoritaaristen voimien hyökkäykseltä, Vuorelma toteaa.