Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2024.
2024 on kaikkien aikojen vaalivuosi. Kaikkiaan Aasian, Afrikan, Amerikan ja Euroopan kansoja kuullaan ainakin 64 maassa, ja jos Euroopan parlamentin vaalit lasketaan, äänestämään pääsee liki puolet ihmiskunnasta.
Onko nyt siis demokratian juhlavuosi? Ehkä ei. Göteborgin yliopiston V-Dem-instituutin tuoreen julkaisun mukaan vain noin 13 prosenttia maapallon väestöstä eli miljardi ihmistä elää liberaaleiksi demokratioiksi luokiteltavissa järjestelmissä.
Suunta ei näytä hyvältä. Vuonna 2022, jolloin V-Demin viimeisimmän raportin tilastot laadittiin, peräti 42 maata näytti liikkuvan kohti autoritääristä hallintoa. Vastaavasti demokratisoitumista nähtiin 13 valtiossa.
Demokratian rapautuminen on tosiasia, mutta Unkari on silti poikkeus
Synkät luvut eivät silti ole koko totuus, apulaisprofessori Miroslav Nemcok Oslon yliopistosta arvioi. Arviot demokratian tilasta perustuvat usein kyselytutkimuksiin, ja demokratiasta puhutaan usein sen ongelmien kautta, Helsingin yliopiston NATOpoll-tutkimusorganisaatioon kuuluva Nemcok sanoo.
— Tutkimuksissa tulee aina esiin ihmisiä, joiden mielestä asiat ovat huonosti.
Mutta eikö esimerkiksi Unkarin demokratian rapautuminen ole tosiasia?
— Kyllä se valitettavasti on. Tutkijoiden keskuudessa on yhä laajempi konsensus siitä, että Unkaria ei enää voi pitää demokratiana.
Demokratiaa vastaan toimiva Viktor Orbán on silti poikkeuksellinen hahmo, Nemcok muistuttaa.
— Esimerkiksi Puolassa vastaava kehitys näyttäisi kääntyneen taas kohti demokratiaa. Donald Tuskin vaalivoitto ei tietenkään käännä koko kehitystä, vaan edessä on pitkä tie.
Maailmanhallitus voisi koittaa vuonna 4600, jos mallinnettu yhdistymisvauhti pysyy yllä
Demokratia ei ole hallintomallina täydellinen, ainoastaan parempi kuin muut, Nemcok huomauttaa.
— Demokratia on hidas tapa muuttaa asioita. Iso osa tyytymättömyydestä kumpuaa siitä, että poliitikot lupaavat äänestäjilleen enemmän kuin voivat saada vaalikaudella aikaiseksi.
Koska poliitikkojen valta demokratiassa riippuu äänestäjien suosiosta, demokratian voisi ajatella johtavan kotiinpäin vetoon. Todellisuudessa päätöksiä tehdään yhä enemmän laajassa mittakaavassa, Nemcok huomauttaa.
Häneltä ja professori Rein Taageperalta ilmestyy keväällä teos More people, fewer states (Cambridge University Press), jossa he tarkastelevat maailman hallintomallien kehitystä 5 000 vuodessa. Tarkastelujakson alussa maailmassa oli yli 70 000 valtakuntaa. Nyt valtioita on hiukan alle 200.
Nykypäivän valtiot tekevät jo paljon yhteistyötä ylikansallisissa elimissä, kuten Euroopan unionissa. Ihan heti ei silti päästä maailmanhallitukseen. Jos kirjassa mallinnettu yhdistymisvauhti pysyy yllä, maapallosta tulee yksi valtio noin vuonna 4600. Sen hallintomallista Miroslav Nemcok on optimistinen.
— Demokratia on ainoa vaihtoehto, jos nyt ihmiskunta ylipäänsä aikoo selvitä niin pitkälle.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.